Kotimaisen tilastotiedon opas
HUOM. Tätä sivua ei enää päivitetä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin monin eri tavoin. Suomeen on arvioitu saapuvan tuhansia ukrainalaisia turvapaikanhakijoita. Yritysten toimintaan vaikuttavat EU:n ja muiden maiden asettamat pakotteet ja Venäjän vastatoimet. Koko kansantalouden tasolla epävarmuutta aiheuttavat mm. pakotteiden seurauksena tapahtunut Venäjän kaupan voimakas heikentyminen, energian hinnan nousu sekä muutokset liikenteessä ja matkailussa.
Tälle sivulle on koottu keskeisiä tilastotietojen lähteitä niistä aiheista, joihin Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa.
Koosteen aiheet:
Eurostatin kooste Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista Eurooppaan ja Euroopan eri maihin:
Maahanmuuttoviraston, Tullin, Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen asiantuntijat kertoivat 7.9.2022 millaisia sotaan liittyviä vaikutuksia on nähtävissä tuoreimmissa maahanmuuton, talouden, ulkomaankaupan, rajaliikenteen sekä maa- ja metsätalouden tilastoissa:
Tilastokeskuksen väestörakennetilastossa on tietoa maahanmuuttajataustaisesta väestöstä kansalaisuuden, kielen, syntymämaan sekä syntyperän ja taustamaan mukaan. Syntymävaltion ja taustamaan kohdalla kannattaa huomioida, että Ukrainassa ennen vuotta 1991 syntyneiden syntymävaltio on yleensä entinen Neuvostoliitto. Syntymävaltio määräytyy sen mukaan, mikä on ollut henkilön äidin vakituinen kotimaa henkilön syntymähetkellä. Syntymämaa on yleisimmin syntymäajankohdan valtiorakenteen mukainen.
Kuvio. Äidinkielenään ukrainaa ja venäjää puhuvien määrä Suomessa 1990–2021
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
Tilapäistä suojelua saavat kirjataan lähtökohtaisesti väestötietojärjestelmään oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä, ja samassa yhteydessä he saavat henkilötunnuksen. Tilapäiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan saavalla henkilölle ei kuitenkaan määritellä kotikuntaa, ellei hän täytä kotikuntalain 4 §:n edellytyksiä vähintään yhden vuoden tilapäisestä oleskeluluvasta. Tilapäisen suojelun piirissä olevat henkilöt eivät kuulu Suomessa vakinaisesti asuvaan väestöön, eivätkä siten sisälly virallisessa tilastossa julkaistuun väkilukuun.
Maahanmuuttoviraston mukaan Venäjän hyökkäystä Ukrainasta paenneet ovat jättäneet 46 641 tilapäisen suojelun hakemusta 31.12.2022 mennessä. Kaikki Suomessa oleskelevat ukrainalaiset eivät kuitenkaan ole hakeneet kansainvälistä suojelua, sillä ukrainalaiset voivat saapua Suomeen myös viisumivapaasti kolmeksi kuukaudeksi. Ukrainalaisten todellinen määrä Suomessa on siis edellä mainittuja lukuja suurempi.
Turvapaikan hakijoista ja tilapäistä suojelua hakeneista julkaistaan tilastotietoa Maahanmuuttoviraston sivuilla. Tiedot päivitetään joka tiistai.
Eurostat kokoaa tietoja Ukrainan kansalaisille myönnetyistä tilapäiseen suojeluun perustuvista oleskeluluvista eri Euroopan maissa:
Kansalaispulssi-kyselyssä kysytään kansalaisten mielipiteitä muun muassa viranomaisten toiminnasta, vastaajan omasta mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen, muiden auttamisesta ja siitä, miten hyvin kokee saaneensa informaatiota. Mukana on kysymyksiä kansalaisten suhtautumisesta Venäjän hyökkäykseen.
Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on myös vaikutuksia suomalaisten kotitalouksien arkipäivään. Tämä näkyy erityisesti tiettyjen hyödykkeiden kuluttajahintojen nousuna. Sodan seurannaisvaikutuksina voidaan pitää varsinkin polttonesteiden hintojen voimakasta nousua, mikä vaikuttaa erityisesti liikkumisen ja asumisen kustannuksiin. Lokakuussa 2022 kuluttajahintoja nostikin vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron nousu sekä dieselin ja bensiinin kallistuminen. Kuluttajahintojen vuosimuutos lokakuussa 2022 oli 8,3 prosenttia, joka on koko 2000-luvun korkein inflaatiolukema.
Kuvio. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset kuukausittain tammikuusta 2001 lokakuuhun 2022
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi
Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä, ja sitä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Tiedot julkaistaan kuukausittain.
Tietoa polttonesteiden (bensiini, diesel ym.) hintojen tilastoinnista:
Kuluttajahintaindeksin yhteydessä julkaistaan polttonesteiden keskihintoja kuukausittain:
Polttonesteiden viikoittaisia keskihintoja julkaistaan kokeellisena tilastona vuoden 2022 ajan:
Energian hinnat -tilasto kuvaa energian hintoja, energiaveroja ja veroluontoisista maksuja. Tiedot julkaistaan neljännesvuosittain.
Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessa tarkastellaan ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten (esim. energian, lannoitteiden ja rehun) kallistumisen vaikutuksia ruoan hintaan.
Maatalouden tuottajahintaindeksi -tilasto mittaa kasvi- ja eläintuotteiden tuottajahintojen kehitystä viljelijän kannalta. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja neljänneksittäin.
Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi -tilasto kuvaa maataloudessa käytettävien tarvikkeiden, palveluiden ja investointien arvonlisäveroverottomien hintojen kehitystä. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja neljänneksittäin.
Teollisuuden tuottajahintaindeksit -tilasto mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta. Tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä, jotka mittaavat hintakehitystä toisistaan poikkeavalla tavalla. Tiedot julkaistaan kuukausittain.
Energian kallistuminen näkyy kuluttajien kukkaroissa. Euroopassa on energiakriisi, joka koskee energian riittävyyttä ja hintaa. Suomi on yhä riippuvainen tuontienergiasta. Ulkomailta tuotujen fossiilisten polttoaineiden – öljyn, maakaasun ja kivihiilen osuus Suomen energiankulutuksesta oli noin 31 prosenttia vuonna 2021. Uusiutuvan energian osuus on kuitenkin kasvanut huomattavasti vuosien saatossa. Suomen käyttämästä energiasta noin kolmannes oli peräisin Venäjältä vuonna 2021. Maakaasussa osuus oli suurin ja uusiutuvassa energiassa pienin. Energiahyödykkeiden Venäjän tuonnissa on tapahtunut isoja muutoksia vuonna 2022. Putkikaasu ja sähkön tuonti Venäjältä päättyi toukokuussa, puupolttoaineiden ja raakaöljyn heinäkuussa sekä kivihiilen elokuussa.
Uhkaako energiakriisi vai pelastaako Olkiluoto? Jäätyvätkö torpat talvella? Miten käy ilmastotavoitteiden? Kuka maksaa mökin mummon sähkölaskun? Suurta energiakeskustelua kävivät 8.9.2022 Tilastokeskuksen energiatilastojen asiantuntijat:
Tilastolive: Suuri energiakeskustelu (YouTube)
Kuvio. Energian kokonaiskulutusSuomessa vuonna 2021
Lähde: Tilastokeskus, energian hankinta ja kulutus
Alla olevista linkeistä pääset tarkemmin tutustumaan muiden muassa energian hintoihin ja hintakehitykseen sekä myös tuontiin ja vientiin. Lisäksi löydät eri organisaatioiden mielenkiintoisia analyyseja ja artikkeleita Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista energiamarkkinoille.
Energian hinnat -tilasto kuvaa energian hintoja, energiaveroja ja veroluontoisia maksuja. Tiedot julkaistaan neljännesvuosittain.
Polttonesteiden viikoittaisia keskihintoja julkaistaan kokeellisena tilastona vuoden 2022 ajan:
Energiavirasto kokoaa sivuilleen sähkön ja maakaasun hintatilastoja:
Brent- ja Urals-öljyjen päivittäin päivittyvät hinnat:
Öljytuotteiden viikoittaiset kuluttajahinnat EU-maissa:
Maakaasun ja sähkön hinnat EU-maissa:
Päästöoikeuden hinta EU-maissa:
Energian hankinta ja kulutus -tilasto kuvaa energian kokonaiskulutusta, sähkön tuotantoa ja kokonaiskulutusta sekä energian tuontia ja vientiä. Tiedot julkaistaan neljännesvuosittain.
Energiatilinpito-tilasto kuvaa energian tarjontaa ja käyttöä kansantaloudessa ja talouden ja ympäristön välillä (teollisuuden ja kotitalouksien energiankäyttö). Tiedot julkaistaan vuosittain.
Euroopan energian hankinta ja kulutus sekä riippuvuus Venäjän tuonnista:
Fingridin Sähköjärjestelmän tila -palvelussa on reaaliaikaisia tunnuslukuja sähköjärjestelmästä (kulutus, tuotanto, tuonnit ja viennit, energian hinta sekä CO2-päästöt):
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Datahuoneen analyysi erilaisten asuntokuntien sähkönkulutuksesta:
Kuvio. Suomen vienti Venäjälle vuosina 2006–2022
Lähde: Tilastokeskus, maksutase ja ulkomainen varallisuusasema
Venäjän merkitys Suomen taloudelle on vähentynyt selvästi 2000-luvulla. Venäjältä suoraan saatavien tulojen osuus vuonna 2021 oli noin 4,0 prosenttia kaikista Suomen ulkomaisista tuloista, kun vastaava osuus ennen Georgian sotaa ja finanssikriisiä vuonna 2007 oli 8,6 prosenttia.
Tullin EU:n vientipakotteista ja Suomen Venäjän-kaupasta kertovan tiedotteen mukaan vuonna 2021 Venäjälle tavaravientiä harjoitti 2 200 suomalaista yritystä ja vienti koostui enimmäkseen teollisuuden tuotantotarvikkeista ja investointihyödykkeistä. Poltto- ja voiteluaineiden osuus Suomen tavaratuonnista vuonna 2021 oli noin 60 prosenttia. Tuonnin arvo vuosittain on vaihdellut vientiä enemmän ja on suurelta osin ollut sidoksissa öljyn maailmanmarkkinahintaan.
Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Brutto- ja arvonlisäpohjaisten vientilukujen erotus kuvaa sitä viennin sisältämää arvonlisää, joka on tuotettu ulkomailla. Tämä osuus viennin arvosta ei jää hyödyttämään Suomen kansantaloutta esimerkiksi työntekijöille maksettavina palkkoina, yritysten voittoina tai veroina.
Ulkomaankaupan lisäksi suomalaisilla yrityksillä on myös ollut merkittävissä määrin tytäryhtiöitä Venäjällä. Näiden yritysten liikevaihto ja kulut kuuluvat tilastoinnissa Venäjän talouteen, mutta toiminnasta kertyvät tuotot kirjataan Suomelle. Länsimaiset yritykset ajavat alas toimintaansa Venäjällä ja tästä aiheutuu joillekin suomalaisillekin yrityksille merkittäviä alaskirjauksia ja tulevien Venäjän toiminnan tuottojen menetyksiä.
Miten Venäjän hyökkäysota heijastuu Suomen kansantalouteen? Ajaako Venäjän-kaupan pysähtyminen maamme taantumaan? Tilastokeskuksen Tilastolivessä puhuttiin 28.4.2022 Suomen ja Venäjän välisistä talousyhteyksistä:
Tilastolive: Suomen ja Venäjän kauppasuhteet (YouTube)
Seuraavien linkkien takaa löytyy ajantasaista tilastotietoa ulkomaankaupasta ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta.
Maksutase kuvaa kansantalouden tuloja ja menoja sekä ulkomaisia rahoitussaamisia ja velkoja. Ulkomaankauppa muodostaa valtaosan ulkomaisista tuloista ja menoista.
Venäjälle vietävät tuotteet sisältävät sekä Suomessa valmistettuja osia että ulkomailta tuotuja tuotantopanoksia. Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa kuvaa viennin kotimaassa muodostunutta arvonlisää eli yksinkertaistaen viennistä Suomeen kertyvää tuloa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) datahuone on julkaissut tutkimuksen suomalaisyritysten Venäjän-kaupasta:
Tilasto kuvaa suomalaisyritysten toimintojen sijoittumista maittain ja yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden toiminnan laajuutta.
Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnan laajuutta perimmäisen omistajatahon kotimaan mukaan jaoteltuna. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja ulkomaiden välistä tavarakauppaa kuukausittain tarkalla tasolla.
Venäjään kohdistuvat pakotteet vaikuttavat myös laajasti Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen. Maiden välisissä rautatiekuljetuksissa kuljetetaan tavaraa noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomen ja Venäjän välillä kulki merkittäviä määriä tavaroita myös meriteitse ja Venäjälle ja Venäjän yli kolmansiin maihin lentoteitse. Lisäksi itärajan yli kulki vuonna 2021 lähes 350 000 kuorma- tai linja-autoa. Myös Saimaan kanavan alusliikenne on ollut käytännössä seisahduksissa vuonna 2022. Kanavaa pitkin on seilattu alle 20 kertaa ja tavaraa kuljetettu 27 000 tonnia. Esimerkiksi vuonna 2021 kanavan läpi kuljetettiin 1,2 miljoonaa tonnia tavaraa.
Kuvio. Ulkomaan liikenteen suoritteet vuosina 2011–2021
Lähde: Tilastokeskus, tieliikenteen tavarankuljetukset ja ulkomaan liikenteen suoritteet
Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan liikenteen uusimpiin tilastoihin.
Rautatietilasto kuvaa Suomen rataverkkoa, rautateiden matkamääriä, kuljetetun tavaran määriä sekä rautatieliikenteen eri suoritteita. Tilasto koostetaan Väyläviraston sekä liikennöitsijöiden tiedoista. Tiedoista julkaistaan neljännesvuositilasto ja laajempi vuositilasto.
Ulkomaan meriliikennetilasto kuvaa meritse tapahtuvaa tavaroiden ja matkustajien kuljetusta aluksilla Suomen ja ulkomaiden välillä sekä ulkomaanliikenteessä Suomen satamissa käyneiden alusten määrää. Tiedot saadaan Portnet-järjestelmästä ja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.
Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilasto kuvaa Suomessa yksityiseen ja luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröityjen kuorma-autojen koti- ja ulkomaan kuljetustoimintaa. Tiedot kerätään kyselyllä kuorma-autojen haltijoilta ja julkaistaan neljännesvuosittain.
Ilmaliikenne kuvaa suomalaisten lentoasemien lento-, matkustaja-, rahti- ja postiliikennettä. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot Suomessa toimivilta lentoasemayhtiöiltä.
Finavian lentoasemakohtaisissa lentoliikennetilastoissa on tilastotietoa lentoasemittain ja maittain Finavian lentokentillä
Tullin logistiikkatilastoista voi hakea tilastoja ulkomaankaupan kuljetuksista, itään suuntautuvasta maantietransitosta ja rajaliikenteestä.
Venäjän hyökkäyksen aiheuttamalla kriisillä on myös vaikutuksia matkailutoimialoille, joiden toipuminen pandemiasta oli monin tavoin vielä kesken Venäjän hyökkäyksen alkaessa. Ennen pandemiaa Venäjä oli suurin yksittäinen lähtömaa majoitusliikkeissä yöpymisten perusteella, ja pandemian vuoksi asetetut matkustusrajoitukset vähensivät venäläisten matkailun murto-osaan aiemmasta. Syyskuun 2022 jälkeen venäläisille ei toistaiseksi myönnetä enää turistiviisumeja, minkä vuoksi venäläisten matkailu Suomeen pysyy vähäisenä.
Kuvio. Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet vieraat asuinmaittain 2019–2022*
Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
Venäjän ilmatilan sululla on suuri vaikutus Suomen saavutettavuuteen ja kilpailukykyyn myös aasialaisten matkailijoiden näkökulmasta. Lentokapasiteetti Aasiasta ja myös osasta Euroopan kohteita väheni suunnittelusta kesällä 2022. Suomen kilpailukyky muihin Pohjoismaihin verrattuna kärsii, sillä erityisesti Venäjä mutta myös Aasian markkinat ovat olleet Suomelle suhteellisesti merkittävämpiä kansainvälisiä matkailumarkkinoita kuin muille Pohjoismaille. Vuonna 2019 venäläisten osuus ulkomaisista yöpymisistä oli 11 prosenttia ja aasialaisten 17 prosenttia. Tällä hetkellä tärkeimmät matkailijaryhmät Suomelle ovat EU- ja EFTA maiden lisäksi Britanniasta ja Yhdysvalloista saapuvat matkailijat.
Majoitustilasto kuvaa majoituspalveluiden tarjontaa ja käyttöä. Tilastosta löytyy tietoa majoitusliikkeiden huone- ja vuodekapasiteetin määristä sekä yöpymisten keskihinnoista. Tiedot kerätään majoitusliikkeiltä, ja ne julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.
Suomalaisten matkailu -tilasto kuvaa matkoja ja matkan tehneitä henkilöitä. Mukana ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille, päivämatkat ulkomaille sekä kolmen vuoden välein päivämatkat kotimaassa. Tiedot kerätään otostutkimuksella ja julkaistaan kolmannesvuosittain ja vuosittain.
VisitFinlandin ylläpitämässä palvelussa voi tutustua monipuolisesti matkailutilinpidon, majoitustilastojen sekä matkustustaseen tilastoihin.
Tilastokeskuksen toteuttama raportti sisältää ensimmäistä kertaa samassa julkaisussa Visit Finlandin toimeksiantaman kansallisen matkailutilinpidon ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantaman alueellisen matkailutilinpidon tulokset.
Maatalouden tuottaja- ja panoshinnat ovat nousseet lyhyessä ajassa ennätyksellisen paljon, selvästi yleistä hintakehitystä enemmän. Hinnat alkoivat nousta jo vuoden 2021 syksyllä. Aluksi nousivat lähinnä energian, lannoitteiden ja viljan hinnat. Talouden, erityisesti liikenteen ja matkailun, elpyminen pandemian jälkeen aloitti energiahintojen nousun. Viljojen hintoja puolestaan nosti 2000-luvun heikoin sato syksyllä 2021. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 lopetti asteittain lähes kaikkien energiahyödykkeiden ja mm. lannoitteiden ja lannoiteraaka-aineiden tuonnin venäjältä nostaen panoshintoja entisestään.
Kustannusten voimakas nousu on heikentänyt maatilojen kannattavuutta, vaikka korjausliikkeitä maataloustuotteiden hintoihin on tehty. Lihan ja maidon tuottajahinnat nousivat hieman jo vuonna 2021 ja rivakammin vuoden 2022 alusta. Hyvä viljasato 2022 syksyllä ja sopimus Ukrainan viljakuljetusten turvaamisesta käänsivät viljan tuottajahinnan laskuun kesän hintahuipusta.
Sodan vaikutuksesta elintarvikemarkkinoihin ja Ukrainan roolista Euroopan vilja-aittana voit lukea tarkemmin Luonnonvarakeskuksen artikkelista Sota Ukrainassa kiristää elintarvikemarkkinoiden tilannetta (14.3.2022).
Tietoa viljan maailmanmarkkinoista:
Tuottaja- ja tuotantovälineiden hintojen kehityksestä on kuukausittaisia julkistuksia ja tietokantataulukoita, joista löydät tietoa alla olevista linkeistä.
Kuvio. Maatalouden hintaindeksit ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, tammikuusta 2015 syyskuuhun 2022
Lähde: Tilastokeskus, maatalouden tuottajahintaindeksi, maatalouden tuotantovälineiden hintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi
Maatalouden tuottajahintaindeksi -tilasto mittaa kasvi- ja eläintuotteiden tuottajahintojen kehitystä viljelijän kannalta. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja neljänneksittäin.
Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi -tilasto kuvaa maataloudessa käytettävien tarvikkeiden, palveluiden ja investointien arvonlisäveroverottomien hintojen kehitystä. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja neljänneksittäin.
Maataloustuotteiden tuottajahinnat -tilasto kuvaa maanviljelijöiden maataloustuotteista saamia hintoja. Tilasto sisältää maidon, lihan, kananmunien, viljan, rypsin ja rapsin sekä ruokaperunan tuottajahinnat. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.
Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessa tarkastellaan ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten (esim. energian, lannoitteiden ja rehun) kallistumisen vaikutuksia ruoan hintaan.
Euroopan tilastovirasto Eurostatin maataloustilastoissa on tietoa maatalouden hinnoista ja hintaindekseistä Euroopan eri maissa.
Maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuodaan merkittävästi enemmän kuin Suomesta viedään ulkomaille. Tärkeimpiä kauppakumppaneita tuonnin arvon kannalta olivat vuoden 2021 Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedoissa Alankomaat, Saksa, Ruotsi ja Espanja.
Metsäteollisuuden (mm. kartonki, paperi, massa, sahatavara) vienti oli Luonnonvarakeskuksen vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan 13,1 miljardia euroa. Viennissä tärkeimpiä kauppakumppaneita olivat Saksa, Kiina ja Britannia. Metsäteollisuuden 2 miljardin kokonaistuonnista raaka- ja jätepuuta tuotiin 0,1 miljardin euron arvosta. Tuodusta puusta 73 prosenttia oli vuonna 2021 peräisin Venäjältä.
Maa- ja metsätalouden ulkomaankaupasta löydät tarkempaa tietoa alla olevista linkeistä.
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto sisältää tiedot maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennistä Suomesta ja tuonnista Suomeen. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilasto kuvaa Suomen ja muiden maiden välistä puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppaa. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.
Luonnonvarakeskuksen viljatase-tilasto on taseen muotoinen Suomen viljakäyttöä koskeva kokonaislaskelma, jossa selvitetään tärkeimpien viljalajien kotimainen tuotanto, varaston muutos, vienti ja tuonti sekä kotimainen käyttö, joka jakautuu edelleen eläinrehuun, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineisiin, ruokakäyttöön sekä maatilojen energiakäyttöön. Tiedot julkaistaan vuosittain.
Suomen talous oli jo toipumassa koronakriisistä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi talouden näkymät pessimistisemmiksi. Venäjälle asetetuilla pakotteilla on laajasti vaikutuksia mm. inflaatioon, joka puolestaan vähentää kotitalouksien ostovoimaa. Lisäksi pakotteet rajoittavat merkittävästi Suomen ulkomaankauppaa Venäjän kanssa, mikä osaltaan hidastaa talouskasvua. Suomen talouden tilaa voi parhaiten seurata kansantalouden tilinpidon tilastojen avulla. Lisäksi tulevia talouden näkymiä voi pyrkiä ennakoimaan erilaisten ennakollisten tilastojen ja barometrien avulla. Alla olevista linkeistä pääset tarkemmin tutustumaan aiheeseen liittyviin tilastoihin.
Kuvio. Tuotannon suhdannekuvaaja ja kuluttajien odotukset Suomen taloudesta vuosina 1996–2022
Lähde: Tilastokeskus, tuotannon suhdannekuvaaja ja kuluttajien luottamus
Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tuotannon suhdannekuvaajaa tuotetaan noin kahden kuukauden viiveellä tilastointiajankohdan päättymisen jälkeen. Lisäksi julkaistaan myös ennakollista koko talouden pikaestimaattia, joka perustuu nowcasting-ennustemalleihin.
Kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien talousasioihin liittyviä mielialoja, odotuksia ja aikomuksia.
Elinkeinoelämän keskusliitto kerää ja tuottaa kuukausittain tietoja teollisuuden, rakentamisen, vähittäiskaupan ja palvelualojen yritysten luottamuksesta. Tiedustelu kuuluu Euroopan komission harmonisoituun tiedustelujärjestelmään.
Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilauksien arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotanto tapahtuu Suomessa sijaitsevassa toimipaikassa. Indeksi ennakoi hyvin teollisuuden tuotannon muutoksia.
Ukrainan tilastoviraston sivuilta löydät tuoreimmat tilastotiedot Ukrainan väestöstä ja taloudesta. Sivuston englanninkielisen version voit valita oikean yläkulman kielivalikosta.
YK:n tilastot kattavat lähes kaikki maailman maat. UNdata-tilastotietokannassa on maakohtaisia tilastotietoja mm. väestöstä, kansantaloudesta, maa- ja metsätaloudesta, teollisuudesta ja energiasta.
Maailmanpankki kokoaa maailmanlaajuisia indikaattoreita, tilastoja ja tilastoaineistoja kattavasti eri aiheista.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on keskeinen kansainvälisten rahoitustilastojen lähde. IMF:n sivuilta löydät mm. talousennusteita, BKT-vertailuja, tilastotietoja suorista investoinneista sekä valuuttavaranto- ja maksutasetietoja.
Suomen YK-liiton ylläpitämässä Globalis-tietokannassa voit vertailla eri maiden tilastotietoja keskenään.
Jos tarvitset haastateltavaa, joka voi kommentoida tilastotiedon pohjalta, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa esimerkiksi talouteen, yrityksiin ja ihmisiin, ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@stat.fi.
Apua asiantuntijoiden löytymiseen voi myös kysyä tietopalvelustamme tai viestinnästä. Autamme mielellämme!
Tilastotietoa ja kokonaisuutta taustoittavia artikkeleita löytyy verkkosivuiltamme.