Siirry pääsisältöön
Tilasto-oppaat
Tilastokeskuksen etusivulle

Kotimaisen tilastotiedon opas

Venäjän hyökkäys Ukrainaan – tilastotietoa vaikutuksista

Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa meihin?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin monin eri tavoin. Suomeen on arvioitu saapuvan tuhansia ukrainalaisia turvapaikanhakijoita. Yritysten toimintaan vaikuttavat EU:n ja muiden maiden asettamat pakotteet ja Venäjän vastatoimet. Koko kansantalouden tasolla epävarmuutta aiheuttavat mm. pakotteiden seurauksena tapahtunut Venäjän kaupan voimakas heikentyminen, energian hinnan nousu sekä muutokset liikenteessä ja matkailussa.

Tälle sivulle on koottu keskeisiä tilastotietojen lähteitä niistä aiheista, joihin Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa.

Koosteen aiheet:

Väestö

Ukrainalaiset Suomen väestössä

Tilastokeskuksen väestörakennetilastossa on tietoa maahanmuuttajataustaisesta väestöstä kansalaisuuden, kielen, syntymämaan sekä syntyperän ja taustamaan mukaan. Syntymävaltion ja taustamaan kohdalla kannattaa huomioida, että Ukrainassa ennen vuotta 1991 syntyneiden syntymävaltio on yleensä entinen Neuvostoliitto. Syntymävaltio määräytyy sen mukaan, mikä on ollut henkilön äidin vakituinen kotimaa henkilön syntymähetkellä. Syntymämaa on yleisimmin syntymäajankohdan valtiorakenteen mukainen.

Kuvio. Äidinkielenään ukrainaa ja venäjää puhuvien määrä Suomessa 1990–2021

Kuvio kertoo äidinkielenään ukrainaa ja venäjää puhuvien määrän kehityksen vuodesta 1990 vuoteen 2021. Vuonna 1990 venäjää puhuvia oli Suomessa noin 3900 ja ukrainankielisiä vain 11.  Venäjänkielisten määrä on kasvanut melko lineaarisesti ja vuoden 2021 lopussa heitä oli Suomessa jo noin 87 500. Ukraina puhuvien määrä kasvoi alkuun hyvin vähän ja 1000 henkilön raja ylittyi vuonna 2009. Vuoden 2021 lopussa heitä oli Suomessa noin 7300.

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
 

Tilapäiseen suojeluun perustuvat oleskeluluvat

Tilapäistä suojelua saavat kirjataan lähtökohtaisesti väestötietojärjestelmään oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä, ja samassa yhteydessä he saavat henkilötunnuksen. Tilapäiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan saavalla henkilölle ei kuitenkaan määritellä kotikuntaa, ellei hän täytä kotikuntalain 4 §:n edellytyksiä vähintään yhden vuoden tilapäisestä oleskeluluvasta. Tilapäisen suojelun piirissä olevat henkilöt eivät kuulu Suomessa vakinaisesti asuvaan väestöön, eivätkä siten sisälly virallisessa tilastossa julkaistuun väkilukuun.

Maahanmuuttoviraston mukaan Venäjän hyökkäystä Ukrainasta paenneet ovat jättäneet 35 074 tilapäisen suojelun hakemusta 4.8.2022 mennessä. Kaikki Suomessa oleskelevat ukrainalaiset eivät kuitenkaan ole hakeneet kansainvälistä suojelua, sillä ukrainalaiset voivat saapua Suomeen myös viisumivapaasti kolmeksi kuukaudeksi. Ukrainalaisten todellinen määrä Suomessa on siis edellä mainittuja lukuja suurempi.

Turvapaikan hakijoista ja tilapäistä suojelua hakeneista julkaistaan tilastotietoa Maahanmuuttoviraston sivuilla. Tiedot päivitetään joka kuukauden alussa.

Kansalaispulssi

Kansalaispulssi-kyselyssä kysytään kansalaisten mielipiteitä muun muassa viranomaisten toiminnasta, vastaajan omasta mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen, muiden auttamisesta ja siitä, miten hyvin kokee saaneensa informaatiota. Mukana on kysymyksiä kansalaisten suhtautumisesta Venäjän hyökkäykseen.

Hinnat

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on myös vaikutuksia suomalaisten kotitalouksien arkipäivään. Tämä näkyy erityisesti tiettyjen hyödykkeiden kuluttajahintojen nousuna. Sodan seurannaisvaikutuksina voidaan pitää varsinkin polttonesteiden hintojen voimakasta nousua, mikä vaikuttaa erityisesti liikkumisen ja asumisen kustannuksiin. Toukokuussa 2022 kuluttajahintoja nostikin vuoden takaiseen verrattuna eniten muun muassa bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli toukokuussa 2022 oli 7,0 prosenttia, joka on koko 2000-luvun korkein inflaatiolukema.

Kuvio. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset kuukausittain tammikuusta 2001 toukokuuhun 2022

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset kuukausittain tammikuusta 2001 maaliskuuhun 2022 viivakuviona. Vuosimuutos nollan ja neljän prosentin tienoilla kunnes putosi jyrkästi vuosina 2008 ja 2009 -1,5 prosenttiin saakka, jota seurasi nopea nousu neljään prosenttiin vuosina 2010 ja 2011. Vuosien 2021 ja 2022 aikana vuosimuutos on lähtenyt uuteen jyrkkään nousuun, ja on toukokuussa 2022 aikajakson ennätyslukemassa 7,0 prosentissa.

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi

Kuluttajahinnat

Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä, ja sitä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Tiedot julkaistaan kuukausittain.

Energian hinnat

Tietoa polttonesteiden (bensiini, diesel ym.) hintojen tilastoinnista:

Kuluttajahintaindeksin yhteydessä julkaistaan polttonesteiden keskihintoja kuukausittain:

Polttonesteiden viikoittaisia keskihintoja julkaistaan kokeellisena tilastona vuoden 2022 ajan:

Energian hinnat -tilasto kuvaa energian hintoja, energiaveroja ja veroluontoisista maksuja. Tiedot julkaistaan neljännesvuosittain.

Maatalouden ja teollisuuden hinnat

Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessa tarkastellaan ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten (esim. energian, lannoitteiden ja rehun) kallistumisen vaikutuksia ruoan hintaan.

Maatalouden tuottajahintaindeksi -tilasto mittaa kasvi- ja eläintuotteiden tuottajahintojen kehitystä viljelijän kannalta. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja neljänneksittäin.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi -tilasto kuvaa maataloudessa käytettävien tarvikkeiden, palveluiden ja investointien arvonlisäveroverottomien hintojen kehitystä. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja neljänneksittäin.

Teollisuuden tuottajahintaindeksit -tilasto mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta. Tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä, jotka mittaavat hintakehitystä toisistaan poikkeavalla tavalla. Tiedot julkaistaan kuukausittain.

Energia

Energian kallistuminen näkyy suoraan autoilijoiden kukkaroissa. Suomi on riippuvainen tuontienergiasta. Ulkomailta tuotujen fossiilisten polttoaineiden – öljyn, maakaasun ja kivihiilen osuus Suomen energiankulutuksesta oli noin 31 prosenttia vuonna 2021. Uusiutuvan energian osuus on kuitenkin kasvanut huomattavasti vuosien saatossa. Suomen käyttämästä energiasta noin kolmannes oli peräisin Venäjältä vuonna 2021. Maakaasussa osuus oli suurin ja uusiutuvassa energiassa pienin.

Kuvio. Energian kokonaiskulutusSuomessa vuonna 2021*

Palkkikuvio kertoo energian kokonaiskulutuksesta energialähteittäin ja niiden osuuksista Suomessa vuonna 2021. Uusituvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli 42 prosenttia. Uusituvia energialähteitä ovat vesivoima, tuulivoima, puupolttoaineet ja muun uusiutuva energia. Fossiilisten polttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 34 prosenttia. Fossiilisiin polttoaineisiin kuuluvat öljy, hiili, maakaasu, turve ja muut fossiiliset polttoaineet. Ydinenergian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 18 prosenttia, sähkön nettituonnin osuus 5 prosenttia ja muun energian osuus vajan prosentin. Vuoden 2021 tiedot ovat ennakollisia.

Lähde: Tilastokeskus, energian hankinta ja kulutus, ennakollinen tieto*

Alla olevista linkeistä pääset tarkemmin tutustumaan muiden muassa energian hintoihin ja hintakehitykseen sekä myös tuontiin ja vientiin. Lisäksi löydät eri organisaatioiden mielenkiintoisia analyyseja ja artikkeleita Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista energiamarkkinoille.

Energian hinnat

Energian hinnat -tilasto kuvaa energian hintoja, energiaveroja ja veroluontoisia maksuja. Tiedot julkaistaan neljännesvuosittain.

Polttonesteiden viikoittaisia keskihintoja julkaistaan kokeellisena tilastona vuoden 2022 ajan:

Brent- ja Urals-öljyjen päivittäin päivittyvät hinnat:

Öljytuotteiden viikoittaiset kuluttajahinnat EU-maissa:

Maakaasun ja sähkön hinnat EU-maissa:

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus -tilasto kuvaa energian kokonaiskulutusta, sähkön tuotantoa ja kokonaiskulutusta sekä energian tuontia ja vientiä. Tiedot julkaistaan neljännesvuosittain.

Energiatilinpito-tilasto kuvaa energian tarjontaa ja käyttöä kansantaloudessa ja talouden ja ympäristön välillä (teollisuuden ja kotitalouksien energiankäyttö). Tiedot julkaistaan vuosittain.

Euroopan energian hankinta ja kulutus sekä riippuvuus Venäjän tuonnista:

Vaikutukset energiamarkkinoille

Ulkomaankauppa ja tytäryhtiöt

Kuvio. Suomen vienti Venäjälle vuosina 2006–2022

Viivakuvio kertoo Suomen viennistä Venäjälle vuosina 2006-2021 jaoteltuna tavara- ja palveluvientiin. Viennin yhteenlaskettu arvo on puolittunut vuoden 2008 huipputasosta. Tavaraviennin osuus koko viennistä on kasvanut vuonna 2021 jo noin 90 prosenttiin pandemian aiheuttaman matkailun hiipumisen myötä.

Lähde: Tilastokeskus, maksutase ja ulkomainen varallisuusasema

Venäjän merkitys Suomen taloudelle on vähentynyt selvästi 2000-luvulla. Venäjältä suoraan saatavien tulojen osuus vuonna 2021 oli noin 4,0 prosenttia kaikista Suomen ulkomaisista tuloista, kun vastaava osuus ennen Georgian sotaa ja finanssikriisiä vuonna 2007 oli 8,6 prosenttia.

Tullin EU:n vientipakotteista ja Suomen Venäjän-kaupasta kertovan tiedotteen mukaan vuonna 2021 Venäjälle tavaravientiä harjoitti 2 200 suomalaista yritystä ja vienti koostui enimmäkseen teollisuuden tuotantotarvikkeista ja investointihyödykkeistä. Poltto- ja voiteluaineiden osuus Suomen tavaratuonnista vuonna 2021 oli noin 60 prosenttia. Tuonnin arvo vuosittain on vaihdellut vientiä enemmän ja on suurelta osin ollut sidoksissa öljyn maailmanmarkkinahintaan.

Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Brutto- ja arvonlisäpohjaisten vientilukujen erotus kuvaa sitä viennin sisältämää arvonlisää, joka on tuotettu ulkomailla. Tämä osuus viennin arvosta ei jää hyödyttämään Suomen kansantaloutta esimerkiksi työntekijöille maksettavina palkkoina, yritysten voittoina tai veroina.

Ulkomaankaupan lisäksi suomalaisilla yrityksillä on myös merkittävissä määrin tytäryhtiöitä Venäjällä. Näiden yritysten liikevaihto ja kulut kuuluvat tilastoinnissa Venäjän talouteen, mutta toiminnasta kertyvät tuotot kirjataan Suomelle. Länsimaiset yritykset ajavat alas toimintaansa Venäjällä ja tästä aiheutuu joillekin suomalaisillekin yrityksille merkittäviä alaskirjauksia ja tulevien Venäjän toiminnan tuottojen menetyksiä.

Miten Venäjän hyökkäysota heijastuu Suomen kansantalouteen? Ajaako Venäjän-kaupan pysähtyminen maamme taantumaan? Tilastokeskuksen Tilastolivessä puhutaan Suomen ja Venäjän välisistä talousyhteyksistä:

Tilastolive: Suomen ja Venäjän kauppasuhteet (YouTube)

Seuraavien linkkien takaa löytyy ajantasaista tilastotietoa ulkomaankaupasta ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta.

Venäjän-kauppa (tavarat ja palvelut)

Maksutase kuvaa kansantalouden tuloja ja menoja sekä ulkomaisia rahoitussaamisia ja velkoja. Ulkomaankauppa muodostaa valtaosan ulkomaisista tuloista ja menoista.

Venäjän-kaupan vaikutus Suomen talouteen ja arvoketjuihin

Venäjälle vietävät tuotteet sisältävät sekä Suomessa valmistettuja osia että ulkomailta tuotuja tuotantopanoksia. Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa kuvaa viennin kotimaassa muodostunutta arvonlisää eli yksinkertaistaen viennistä Suomeen kertyvää tuloa.

Suomalaiset tytäryhtiöt Venäjällä

Tilasto kuvaa suomalaisyritysten toimintojen sijoittumista maittain ja yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden toiminnan laajuutta.

Venäläiset tytäryhtiöt Suomessa

Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnan laajuutta perimmäisen omistajatahon kotimaan mukaan jaoteltuna. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.

Venäjän tavarakaupan kuukausiraportti

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja ulkomaiden välistä tavarakauppaa kuukausittain tarkalla tasolla.

Liikenne

Venäjään kohdistuvat pakotteet vaikuttavat myös laajasti Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen. Maiden välisissä rautatiekuljetuksissa kuljetetaan tavaraa noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomen ja Venäjän välillä kulki merkittäviä määriä tavaroita myös meriteitse ja Venäjälle ja Venäjän yli kolmansiin maihin lentoteitse. Lisäksi itärajan yli kulki vuonna 2021 lähes 350 000 kuorma- tai linja-autoa.

Kuvio. Ulkomaan liikenteen suoritteet vuosina 2011–2021

Kotimaisilla kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita vuonna 2021 ulkomaan liikenteessä yhteensä 4,3 miljoonaa tonnia, mikä oli puolet enemmän kuin vuonna 2020. Ulkomaan liikenteen kuljetussuorite kasvoi 7 % ja oli yhteensä 2 miljardia tonnikilometriä.

Lähde: Tilastokeskus, tieliikenteen tavarankuljetukset ja ulkomaan liikenteen suoritteet

Alla olevista linkeistä pääset  tutustumaan liikenteen uusimpiin tilastoihin.

Rautatietilasto

Rautatietilasto kuvaa Suomen rataverkkoa, rautateiden matkamääriä, kuljetetun tavaran määriä sekä rautatieliikenteen eri suoritteita. Tilasto koostetaan Väyläviraston sekä liikennöitsijöiden tiedoista. Tiedoista julkaistaan neljännesvuositilasto ja laajempi vuositilasto.

Ulkomaan meriliikenne

Ulkomaan meriliikennetilasto kuvaa meritse tapahtuvaa tavaroiden ja matkustajien kuljetusta aluksilla Suomen ja ulkomaiden välillä sekä ulkomaanliikenteessä Suomen satamissa käyneiden alusten määrää. Tiedot saadaan Portnet-järjestelmästä ja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilasto kuvaa Suomessa yksityiseen ja luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröityjen kuorma-autojen koti- ja ulkomaan kuljetustoimintaa. Tiedot kerätään kyselyllä kuorma-autojen haltijoilta ja julkaistaan neljännesvuosittain.

Ilmaliikenne

Ilmaliikenne kuvaa suomalaisten lentoasemien lento-, matkustaja-, rahti- ja postiliikennettä. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot Suomessa toimivilta lentoasemayhtiöiltä.

Finavian lentoasemakohtaisissa lentoliikennetilastoissa on tilastotietoa lentoasemittain ja maittain Finavian lentokentillä

Logistiikkatilastot

Tullin logistiikkatilastoista voi hakea tilastoja ulkomaankaupan kuljetuksista, itään suuntautuvasta maantietransitosta ja rajaliikenteestä.

Matkailu

Venäjän hyökkäyksen aiheuttamalla kriisillä on myös vaikutuksia matkailutoimialoille, joiden toipuminen pandemiasta oli monin tavoin vielä kesken Venäjän hyökkäyksen alkaessa. Ennen pandemiaa Venäjä oli suurin yksittäinen lähtömaa majoitusliikkeissä yöpymisten perusteella ja pandemian vuoksi asetetut matkustusrajoitukset vähensivät venäläisten matkailun murto-osaan aiemmasta. Odotettavissa on, että venäläisten matkailu pysyy matalalla tasolla vielä pitkään.

Kuvio. Ulkomaiset yöpymiset lähtömaittain vuosina 2019 ja 2021

Vaakapylväskuvio ulkomaisten yöpymisistä lähtömaittain vuosina 2019 ja 2021. Kaikkien ulkomaisten yöpymisten määrä on vähentynyt huomattavasti pandemiaa edeltävään vuoteen verrattuna. Venäläisten, kiinalaisten ja japanilaisten yöpymiset ovat vähentyneet eniten.

Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto

Venäjän ilmatilan sululla on suuri vaikutus Suomen saavutettavuuteen ja kilpailukykyyn myös aasialaisten matkailijoiden näkökulmasta. Lentokapasiteetti Aasiasta ja myös osasta Euroopan kohteita vähenee suunnitellusta kesällä 2022. Suomen kilpailukyky muihin Pohjoismaihin verrattuna kärsii, sillä erityisesti Venäjä mutta myös Aasian markkinat ovat olleet Suomelle suhteellisesti merkittävämpiä kansainvälisiä matkailumarkkinoita kuin muille Pohjoismaille. Vuonna 2019 venäläisten osuus ulkomaisista yöpymisistä oli 11 prosenttia ja aasialaisten 17 prosenttia.

Nähtäväksi jää myös se, vaikuttaako Suomen profiloituminen Venäjän naapurimaana jollain Suomeen suuntautuvaan matkailuun. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomen turvallisuustilanne ei kuitenkaan juuri näy kansainvälisissä matkailukeskusteluissa mediassa ainakaan siten, että Suomi koettaisiin turvattomana kohteena.

Majoitustilasto

Majoitustilasto kuvaa majoituspalveluiden tarjontaa ja käyttöä. Tilastosta löytyy tietoa majoitusliikkeiden huone- ja vuodekapasiteetin määristä sekä yöpymisten keskihinnoista. Tiedot kerätään majoitusliikkeiltä, ja ne julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu -tilasto kuvaa matkoja ja matkan tehneitä henkilöitä. Mukana ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille, päivämatkat ulkomaille sekä kolmen vuoden välein päivämatkat kotimaassa. Tiedot kerätään otostutkimuksella ja julkaistaan kolmannesvuosittain ja vuosittain.

Tilastopalvelu Rudolf

VisitFinlandin ylläpitämässä palvelussa voi tutustua monipuolisesti matkailutilinpidon, majoitustilastojen sekä matkustustaseen tilastoihin.

Valtakunnallinen ja alueellinen matkailutilinpito

Tilastokeskuksen toteuttama raportti sisältää ensimmäistä kertaa samassa julkaisussa Visit Finlandin toimeksiantaman kansallisen matkailutilinpidon ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantaman alueellisen matkailutilinpidon tulokset.

Maa- ja metsätalous

Maatalouden tuottaja- ja tuotantovälineiden hinnat ovat nousseet lyhyessä ajassa merkittävästi. Hinnoissa on ollut jo viime syksystä lähtien selvää nousua. Kuivan kesän tuoma niukka sato nosti esimerkiksi viljojen ja vihannesten tuottajahintoja, samoin tuotantovälineiden ostohinnoissa lannoitteet, rehut ja energia ovat kallistuneet. Paineita tämänhetkiseen hinnannousuun tuo Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ukraina on merkittävä viljan tuottajamaa maailmassa. Sodan vaikutuksesta elintarvikemarkkoihin ja Ukrainan roolista Euroopan vilja-aittana voit lukea tarkemmin Luonnonvarakeskuksen artikkelista Sota Ukrainassa kiristää elintarvikemarkkinoiden tilannetta (14.3.2022).

Tuottaja- ja tuotantovälineiden hintojen kehityksestä on kuukausittaisia julkistuksia ja tietokantataulukoita, joista löydät tietoa alla olevista linkeistä.

Kuvio. Maatalouden hintaindeksit ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, tammikuusta 2015 huhtikuuhun 2022

Viivakuviossa on maatalouden tuottajahintaindeksin, maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin sekä kuluttajahintaindeksin kehitys vuoden 2015 tammikuusta vuoden 2022 huhtikuuhun. Indeksin perusvuosi on 2015=100. Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksissä selkeä kasvu on nähtävissä vuoden 2021 lokakuussa, jolloin indeksipisteluku oli 121 ja se oli vuoden 2022 huhtikuussa 138. Maatalouden tuottajahintaindeksin selkeä kasvu on lähtenyt liikkeelle vuoden 2021 marraskuussa, jolloin indeksipisteluku oli 115 ja se oli vuoden 2022 huhtikuussa 134.  Kuluttajahintaindeksissä vuoden 2022 huhtikuun indeksiluku oli 111.

Lähde: Tilastokeskus, maatalouden tuottajahintaindeksi, maatalouden tuotantovälineiden hintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi

Maatalouden hintakehitys

Maatalouden tuottajahintaindeksi -tilasto mittaa kasvi- ja eläintuotteiden tuottajahintojen kehitystä viljelijän kannalta. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja neljänneksittäin.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi -tilasto kuvaa maataloudessa käytettävien tarvikkeiden, palveluiden ja investointien arvonlisäveroverottomien hintojen kehitystä. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja neljänneksittäin.

Maataloustuotteiden tuottajahinnat -tilasto kuvaa maanviljelijöiden maataloustuotteista saamia hintoja. Tilasto sisältää maidon, lihan, kananmunien, viljan, rypsin ja rapsin sekä ruokaperunan tuottajahinnat. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.

Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessa tarkastellaan ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten (esim. energian, lannoitteiden ja rehun) kallistumisen vaikutuksia ruoan hintaan.

Euroopan tilastovirasto Eurostatin maataloustilastoissa on tietoa maatalouden hinnoista ja hintaindekseistä Euroopan eri maissa.

Maa- ja metsätalouden ulkomaankauppa

Maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuodaan merkittävästi enemmän kuin Suomesta viedään ulkomaille. Tärkeimpiä kauppakumppaneita tuonnin arvon kannalta olivat vuoden 2021 Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedoissa Alankomaat, Saksa, Ruotsi ja Espanja.

Metsäteollisuuden (mm. kartonki, paperi, massa, sahatavara) vienti oli Luonnonvarakeskuksen vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan 13,1 miljardia euroa. Viennissä tärkeimpiä kauppakumppaneita olivat Saksa, Kiina ja Britannia. Metsäteollisuuden 2 miljardin kokonaistuonnista raaka- ja jätepuuta tuotiin 0,1 miljardin euron arvosta. Tuodusta puusta 73 prosenttia oli vuonna 2021 peräisin Venäjältä.
Maa- ja metsätalouden ulkomaankaupasta löydät tarkempaa tietoa alla olevista linkeistä.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto sisältää tiedot maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennistä Suomesta ja tuonnista Suomeen. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilasto kuvaa Suomen ja muiden maiden välistä puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppaa. Tiedot julkaistaan kuukausittain ja vuosittain.

Viljatase

Luonnonvarakeskuksen viljatase-tilasto on taseen muotoinen Suomen viljakäyttöä koskeva kokonaislaskelma, jossa selvitetään tärkeimpien viljalajien kotimainen tuotanto, varaston muutos, vienti ja tuonti sekä koti­mainen käyttö, joka jakautuu edelleen eläinrehuun, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineisiin, ruokakäyttöön sekä maatilojen energiakäyttöön. Tiedot julkaistaan vuosittain.

Talouden näkymät

Suomen talous oli jo toipumassa koronakriisistä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo epävarmuutta talouden kehitykseen. Venäjälle asetetuilla pakotteilla on laajasti vaikutuksia mm. inflaatioon, joka puolestaan vähentää kotitalouksien ostovoimaa. Lisäksi pakotteet rajoittavat merkittävästi Suomen ulkomaankauppaa Venäjän kanssa, mikä osaltaan hidastaa talouskasvua. Suomen talouden tilaa voi parhaiten seurata kansantalouden tilinpidon tilastojen avulla. Lisäksi tulevia talouden näkymiä voi pyrkiä ennakoimaan erilaisten ennakollisten tilastojen ja barometrien avulla. Alla olevista linkeistä pääset tarkemmin tutustumaan aiheeseen liittyviin tilastoihin.

Kuvio. Tuotannon suhdannekuvaaja ja kuluttajien odotukset Suomen taloudesta vuosina 1996–2022

Kaaviossa on kuvattu tuotannon suhdannukuvaajan vuosimuutokset ja kuluttajien Suomen talouden kehitystä koskevien odotusten saldoluvun kehitys. Suhdannekuvaaja on bkt:n kuukausi-indikaattori, eli sen vuosimuutokset kuvaavat kokonaistuotannon eli kaikkien Suomen taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen summan muutosta vuodentakaisesta. Kun vuosimuutos on positiivinen, talous kasvaa ja kun se on negatiivinen talous supistuu. Kuluttajabarometrissä kuluttajilta kysytään muun muassa arviota Suomen talouden näkymistä seuraavan 12kk aikajänteellä. Jos saldoluku on positiivinen, on sellaisia vastaajia ollut enemmän, jotka arvioivat talouden kasvavan. Kaaviossa näkyy, miten Suomen talouskehitys seurailee kuluttajien odotuksia. Lähes aina kun kuluttajien odotukset ovat painuneet miinukselle, on Suomen talouskasvu painunut miinukselle 6-9 kuukauden viiveellä. Kuluttajien odotukset painuivat miinukselle joulukuussa 2021 ja Venäjän maaliskuussa 2022, hyökättyä Ukrainaan, romahdus kuluttajien talousodotuksissa oli historian jyrkin. Suomen talouskasvu oli vielä helmikuussa 2022 pitkän aikavälin keskiarvoa nopeampaa.

Lähde: Tilastokeskus, tuotannon suhdannekuvaaja ja kuluttajien luottamus

Kansantalous

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tuotannon suhdannekuvaajaa tuotetaan noin kahden kuukauden viiveellä tilastointiajankohdan päättymisen jälkeen. Lisäksi julkaistaan myös ennakollista koko talouden pikaestimaattia, joka perustuu nowcasting-ennustemalleihin.

Kuluttajien luottamus

Kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien talousasioihin liittyviä mielialoja, odotuksia ja aikomuksia.

Yritysten luottamus

Elinkeinoelämän keskusliitto kerää ja tuottaa kuukausittain tietoja teollisuuden, rakentamisen, vähittäiskaupan ja palvelualojen yritysten luottamuksesta. Tiedustelu kuuluu Euroopan komission harmonisoituun tiedustelujärjestelmään.

Teollisuuden uudet tilaukset

Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilauksien arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotanto tapahtuu Suomessa sijaitsevassa toimipaikassa. Indeksi ennakoi hyvin teollisuuden tuotannon muutoksia.

Tilastotietoa Ukrainasta

Ukrainan tilastoviraston sivuilta löydät tuoreimmat tilastotiedot Ukrainan väestöstä ja taloudesta. Sivuston englanninkielisen version voit valita oikean yläkulman kielivalikosta.

YK:n tilastot kattavat lähes kaikki maailman maat. UNdata-tilastotietokannassa on maakohtaisia tilastotietoja mm. väestöstä, kansantaloudesta, maa- ja metsätaloudesta, teollisuudesta ja energiasta.

Maailmanpankki kokoaa maailmanlaajuisia indikaattoreita, tilastoja ja tilastoaineistoja kattavasti eri aiheista.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on keskeinen kansainvälisten rahoitustilastojen lähde. IMF:n sivuilta löydät mm. talousennusteita, BKT-vertailuja, tilastotietoja suorista investoinneista sekä valuuttavaranto- ja maksutasetietoja.

Suomen YK-liiton ylläpitämässä Globalis-tietokannassa voit vertailla eri maiden tilastotietoja keskenään.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme

Jos tarvitset haastateltavaa, joka voi kommentoida tilastotiedon pohjalta, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa esimerkiksi talouteen, yrityksiin ja ihmisiin, ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@stat.fi.

Väestö

  • Markus Rapo, yliaktuaari, p. 029 551 3238

Hinnat

  • Kuluttajahinnat, inflaatio, polttonesteiden hinnat: Kristiina Nieminen, yliaktuaari, p. 029 551 2957
  • Energian hinnat: Ville Maljanen, yliaktuaari, p. 029 551 2691

Energia

  • Energian hinnat: Ville Maljanen, yliaktuaari, p. 029 551 2691
  • Energian ulkomaankauppa: Aleksi Sandberg, yliaktuaari, p. 029 551 3326

Ulkomaankauppa ja tytäryhtiöt

  • Globalisaatio ja ulkomaankauppa: Kristian Taskinen, kehittämispäällikkö, p. 029 551 2238
  • Maksutase: Marianna Mukkulainen, yliaktuaari, p. 029 551 3405
  • Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla, ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa: Anna-Maija Laakko, yliaktuaari, p. 029 551 3640
  • Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa: Merja Myllymäki, yliaktuaari, p. 029 551 3533

Liikenne

  • Matti Kokkonen, yliaktuaari, p. 029 551 3770

Matkailu

  • Ossi Nurmi, yliaktuaari, p. 029 551 2984

Maa- ja metsätalous

  • Marianne Rautelin, yliaktuaari, p. 029 551 3421

Talouden näkymät

  • Kansantalous: Tapio Kuusisto, yliaktuaari, p. 029 551 3318
  • Kuluttajien luottamus: Pertti Kangassalo, yliaktuaari, p. 029 551 3598
  • Teollisuus: Maarit Mäkelä, yliaktuaari, p. 029 551 3324

Apua asiantuntijoiden löytymiseen voi myös kysyä tietopalvelustamme tai viestinnästä. Autamme mielellämme!

Tilastotietoa ja kokonaisuutta taustoittavia artikkeleita löytyy verkkosivuiltamme.