Kotimaisen tilastotiedon opas
Tälle sivulle on koottu keskeisiä koronatilanteeseen liittyvien tilastotietojen lähteitä. Mukana on sekä ajantasaista tilannetta kuvaavien tietojen lähteitä että tilannetta taustoittavien tietojen lähteitä. Monet tilastot valmistuvat hitaasti, eikä kaikkien ilmiöiden tuoreinta kehitystä koronavirustilanteen aikana vielä tiedetä.
Koosteen aiheet
Tämä kooste on osa Tilastokeskuksen Koronavirus – ajankohtaista tilastotietoa -sivustoa. Vanhempia lähteitä löydät Tilastotietoa koronatilanteesta-arkistokoosteesta.
Tutustu myös tilastojen laatimiseen vaikuttaviin tekijöihin:
YK on koonnut eri maiden tilastovirastojen koronavirussivustoja sivulle United Nations: COVID-19 Resources from National Statistical Offices.
Myös Eurostatin COVID-19: Statistics serving Europe -koostesivu tarjoaa tietoja eri aiheista, johon koronakriisi vaikuttaa.
Tilastotietoa koronavirustartunnoista kerää Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Maailmanlaajuista seurantaa tekee Maailman terveysjärjestö (WHO).
Sairaanhoitopiirit tiedottavat omilla sivuilla alueidensa koronatilanteesta. Jotkin sairaanhoitopiirit ovat koonneet tiedot erilliselle koronasivulle ja toiset julkaisevat tietoja ajankohtaistiedotteissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vakavan koronavirustaudin erityisessä riskiryhmässä ovat muun muassa yli 70-vuotiaat. Lue lisää riskiryhmistä THL:n sivuilta.
Tietoja koronakuolemien tilastoinnista ja ennakkotietoja koronavirukseen liittyvistä kuolemista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisterin tiedot koronavirustautiin liittyvistä kuolemantapauksista:
Tilastokeskus julkistaa kuolleiden viikoittaisia määriä. Julkaistavassa taulukossa vuosien 1990–2020 kuolleiden määrät perustuvat lopulliseen tilastoon ja vuosien 2021 ja 2022 osalta ennakkotietoihin.
Eurostat julkaisee kansainvälistä vertailutietoa viikoittain kuolleiden määristä:
Tilastokeskus julkaisee väestön ennakkotilastossa kuukausittaisia ennakkotietoja väestöstä. Näissä luvuissa on mukana myös kuolleiden määrät kuukausittain. Vuoden 2021 tiedot ovat ennakollisia.
Vuoden 2021 kuolemansyytilasto julkaistaan vuoden 2022 lopussa. Tieto kuolleista kuolemansyyn mukaan vuosilta 1969–2020 on julkaistu StatFin-tietokannassa.
Tilastokeskus ei tee ennusteita koronan vaikutuksista talouteen tai työelämään. Ennusteita tekevät muun muassa valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja tutkimuslaitokset.
Myös Finanssiala ry on koonnut eri toimijoiden laatimia ennusteita.
Tilastokeskuksen katsaus koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen tilastojen valossa. Koronan vaikutuksia tarkastellaan koko kansantalouden, yritysten, työllisyyden, kuluttajien ja julkisen talouden näkökulmista. Lopussa kurkistetaan talousnäkymiin barometrien ja ennakollisten tilastojen avulla.
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi kuvaa kuukausittain inflaation kehitystä:
Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien talousasioihin liittyviä mielialoja, odotuksia ja aikomukia:
Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla:
Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansantaloutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti.
Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito:
Maksutasetilasto kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaali- että rahoitustalouden näkökulmasta:
Rahoitustilinpito kuvaa kansantalouden kaikkien sektoreiden rahoitustaseita sekä rahoitustaloustoimia:
Sektoritilit muodostavat laajan, yhtenäisen kokonaisuuden, joka koostuu kunkin institutionaalisen sektorin reaali- ja rahoitustileistä:
Julkisyhteisöjen velan neljännesvuosiraportoinnin tarkoituksena on seurata EU:n jäsenmaiden julkisen talouden velkaantumista EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti:
Julkisyhteisöjen tuloja ja menoja neljännesvuosittain kuvataan seuraavassa tilastossa:
Suurten yritysten liikevaihtoennakko kuvaa toimialojensa merkittävimpien yritysten liikevaihdon kehitystä noin kuukauden viiveellä tilastointikuukauden päättymisestä:
Eurostat ylläpitää visuaalista Recovery Dashboard -mittaristoa, josta näkyy eri indikaattoreiden avulla, miten EU-maat ovat elpyneet koronakriisistä. Mittariston avulla on helppo verrata eri maiden taloudellista ja sosiaalista tilannetta. Mittaristo sisältää kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia indikaattoreita, jotka kertovat muun muassa bruttokansantuotteen, inflaation, työttömyysasteen ja teollisuustuotannon kehityksestä:
Pohjoismaiden tilastovirastot ovat koonneet yhteinen julkaisuun pohjoismaista vertailutietoa pandemian vaikutuksista terveyteen, kansantalouteen, yrityksiin ja työmarkkinoihin:
Helsinki GSE:n kokoamaa tietoa koronakriisin vaikutuksista talouteen
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisee tilastoja työttömistä työnhakijoista ja työmarkkinoista.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, työssäkäyntitilasto ja Tieto&trendit-artikkelit tarjoavat tietoa työllisyystilanteen kehittymisestä:
Helsinki GSE:n kokoamaa tietoa koronakriisin vaikutuksista työmarkkinoille:
Muita lähteitä koronatilanteen vaikutuksista työelämään ja työllisyyteen:
Palkkasummakuvaajat kuvaavat palkkasumman kehitystä, ansiotasoindeksi palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä ja työvoimakustannusindeksi tehdyn työn keskimääräisten työvoimakustannusten muutosta:
Kansallisen tulorekisterin tietojen pohjalta saadaan ennakkoestimaatteja suomalaisten palkkatuloista:
Helsinki GSE:n kokoamaa tietoa työllisyyden ja ansioiden kehityksestä:
Verohallinnon julkaisuja koronan vaikutuksia verokertymiin:
Työolot ovat muuttuneet koronakriisin myötä merkittävästi ja etätyö lisääntynyt:
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa ”Miten Suomi voi?” tuotetaan tutkimustietoa suomalaisen työhyvinvoinnista koronapandemian aikana:
Suomalainen yliopistojen ja tutkimuslaitosten välinen asiantuntijaverkosto Fast Expert Teams selvittää koronakriisin vaikutuksia työntekijöiden kokemuksiin etätyöstä (pitkittäistutkimus):
Pohjoismaiden tilastovirastot ovat koonneet yhteinen julkaisuun pohjoismaista vertailutietoa pandemian vaikutuksista terveyteen, kansantalouteen, yrityksiin ja työmarkkinoihin:
Pohjoismaisessa tilastopankissa on tietoa Pohjoismaiden rajojen välisestä pendelöinnistä:
Kansainvälinen työjärjestö ILOSTAT on koonnut koronan vaikutuksia työmarkkinoihin ja työvoimatilastointiin:
Työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut kansainvälisiä tiedonlähteitä koronaviruksen vaikutuksista työhön ja työllisyyteen:
Palvelualojen yritykset ja liikevaihdon kehitys:
Rakennusyritysten liikevaihto sekä rakennus- ja asuntotuotanto:
Teollisuuden liikevaihto ja tuotanto:
Yritystukitilasto sisältää tietoja yritystuista tukityypeittäin, joita ovat suorat tuet, lainat ja takaukset:
Kokeellisessa yritystukien osavuositilastossa on tietoa yritysten saamista tuista, takauksista ja lainoista:
Koronarahoituspäätöksiä on saatavilla alueittain saatavilla kunkin ELY-keskuksen tiedoista:
Tietoa Business Finlandin rahoituksesta, jota yritykset ovat saaneet liiketoiminnan kehittämiseen häiriötilanteessa:
Tietoa Finnveran yritysrahoituksesta:
Valtiokonttorin tilastot yrityksille myönnetyistä kustannustuista:
Työ- ja elinkeinoministeriön yritysrahoituksesta:
Konkurssihakemusten määrä oli vuonna 2020 pienin tilastohistorian aikana. Sen sijaan lopettaneiden yritysten lukumäärä kääntyi samalla selvään kasvuun:
Konkurssiaaltoa ei tullut, mutta lopettaneiden yritysten määrä kasvoi korona-aikana yli kymmenellä tuhannella (Veistämö, Tieto&trendit, 28.6.2022)
Konkurssien pikaennakkotilastossa julkaistaan tietoja vireille pantujen konkurssien viikoittaisesta määrästä päätoimialoittain:
Konkurssit-tilastossa on tietoa vireille pannuista konkursseista kuukausittain:
Myös Verohallinnon tilastoissa tietoja konkurssihakemuksista:
Tulli kerää tietoa koronakriisin aiheuttaman poikkeustilan vaikutuksesta tavaroiden ulkomaankauppaan (mm. kuorma-autojen, linja-autojen ja henkilöautojen sekä satamiin saapuvien alusten lukumääriä):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupasta julkaistaan tietoja vuosineljänneksittäin:
Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattoreita on tarkasteltu seuraavassa raportissa:
Tilastokeskuksen ja Tullin yhteisjulkaisussa tarkastellaan Suomen ja Britannian välisen viennin ja tuonnin kehitystä sekä tavaroiden että palvelujen osalta:
Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä.
Muita Tilastokeskuksen hintoihin ja kustannuksiin liittyviä tilastoja:
Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilasto sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja matkan tehneistä henkilöistä:
Tilastokeskuksen majoitustilasto kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä tietoja palvelujen käyttäjistä ja yöpymisten määristä:
Tilastokeskuksen kotimaan vesiliikennetilasto kuvaa tavaroiden ja matkustajien aluskuljetuksia, joiden sekä lähtö- että määräpaikka ovat Suomessa:
Tilastokeskuksen ulkomaan meriliikennetilasto sisältää tiedot meritse tapahtuvasta tavaroiden ja matkustajien kuljetuksista aluksilla Suomen ja ulkomaiden välillä sekä tiedot ulkomaanliikenteessä Suomen satamissa käyneiden alusten määristä:
Tilastokeskuksen kauppalaivastotilasto sisältää tiedot Suomen alusrekisteriin merkittyjen alusten lukumäärästä, brutto- ja nettovetoisuudesta sekä kantavuudesta:
Tilastokeskuksen rautatietilasto on Suomen rautateiden perustilasto, joka sisältää sekä rataverkkoa että rautatieliikennettä koskevia tietoja:
Tilastokeskuksen ilmaliikennetilasto kuvaa suomalaisten lentoasemien lento-, matkustaja-, rahti- ja postiliikennettä:
Tilastokeskuksen moottoriajoneuvotilastot perustuvat Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) liikenneasioiden rekisteriin, joka sisältää tiedot kaikista rekisteröintivelvollisuuden alaisista tieliikenteen ajoneuvoista Manner-Suomessa:
Tilastokeskuksen tieliikenteen tavarankuljetustilasto kuvaa Suomeen sekä yksityiseen että luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröityjen kuorma-autojen kuljetustoimintaa koti- ja ulkomailla:
Tilastokeskuksen tieliikenne-tilasto sisältää tietoa tiestön ja liikenteen tilanteesta Suomen maantieverkolla. Tilastosta selviää pandemian vaikutukset autokilometreihin:
Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastot sisältävät monipuolista tietoa henkilövahinkoon johtaneista tieliikenneonnettomuuksista sekä niiden osallisista vuodesta 1931 alkaen:
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot korvatuista liikennevahingoista. Erilaisten tilastoontuloperusteiden vuoksi liikennevahinkotilasto eroaa virallisesta liikenneonnettomuustilastosta.
Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä tilastoja pandemia-ajalta:
Rikos- ja pakkokeinotilasto sisältää tietoja ilmi tulleiden rikosten laadusta ja määrästä:
Muutot kerrostaloista pientaloihin yleistyneet koronavuosina (Huomo & Kannisto, Tieto&trendit, 16.2.2022)
Kuntien välinen muuttoliike vilkasta koronavuonna – muuttuuko suunta? (Lipasti, Tieto&trendit 21.2.2021)
Vuosien 2020 ja 2021 lopulliset muuttoliiketiedot muuttoliiketilastossa:
Väestön ennakkotilastoista on saatavissa kuukausittaiset tiedot maahan- ja maastamuutosta sekä nettomaahanmuutto:
Tuoreimmat tilastot tuomioistuimen vahvistamista adoptiopäätöksistä:
Migrin tilastot maahanmuutosta:
Migrin tilastojen pohjalta koottuja raportteja:
Tutustu suomalaisten kulttuurin ja liikunnan harrastamisen tilastotietoihin:
Ravintolakulttuurin trendejä on tarkasteltu Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n tutkimuksessa:
Taloustutkimus Oy teki marraskuun 2021 lopussa MaRan toimeksiannosta kyselytutkimuksen kuluttajien aikomuksista käyttää ravintolapalveluita koronakriisin jälkeen:
Maailman onnellisuusraportissa käsitellään mm. koronapandemian vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun:
Euroopan komissio on koonnut tietoa eurooppalaisten suhtautumisesta koronarajoituksiin Eurobarometriin.