Siirry pääsisältöön
Tilasto-oppaat
Tilastokeskuksen etusivulle

Historiallisen tilastotiedon opas

Väestölaskennat

Väestölaskennat 1749–1995

Seuraavaksi esitellään Suomessa vuosina 1749–1995 toteutetut väestölaskennat ja niihin liittyviä keskeisimpiä julkaisuja.

Nykyään väestölaskentojen sisältämät tiedot laaditaan pääosin vuosittain väestö-, työssäkäynti- ja asumistilastoissa. Pääset tutustumaan tarkemmin nykytilanteeseen Väestölaskennan teemasivulta.


Ensimmäinen väestölaskenta 1749

Ensimmäiset yhtenäiset Suomea koskevat väestölaskenta- ja väestömuutostilastot ovat käytettävissä jo vuodesta 1749, sillä tuolloin toteutettiin ensimmäinen koko Ruotsin valtakuntaa koskeva väestölaskenta.

  • Tuolloin Suomen väkiluku oli 410 400 henkilöä.
  • Miljoonan asukkaan raja ylitettiin Suomen sodan (1808–1809) jälkeen vuonna 1811, kun niin sanottu Vanha-Suomen alue liitettiin Suomeen.
  • Toinen miljoona ylitettiin 1879, kolmas miljoona 1912, neljäs miljoona 1950 ja viiden miljoonan asukkaan raja ylitettiin 1991.
    Lähde: Väestötieteen perusteet, Tilastokoulu, Tilastokeskus.

Väestölaskentoja tehtiin aluksi vuosittain, 1751 jälkeen joka kolmas vuosi ja vuodesta 1775 jälkeen viiden vuoden välein. Vuodesta 1880 lähtien ne laadittiin 10 vuoden välein vuoteen 1940 saakka. 

Tuomiorovastit saivat väestötiedot seurakuntien papeilta (ns. papiston 10-vuotistaulut) ja kaupungeissa maistraateilta. Rovastikuntien yhteenvedot koottiin läänien yhteenvedoiksi ja edelleen hiippakuntien yhteenvedoiksi. Väestötiedot kattoivat seuraavat tiedot:

  • sukupuoli
  • ikäluokka (viisivuotisikäryhmät)
  • säätyluokka
  • syntyneet
  • kuolleet, kuolemansyyt
  • vihityt

Hyvä muistaa

  • Papiston kymmenvuotistaulut: seurakunnittaiset väestömäärät vuosilta 1865–1940.
  • Kunnittaiset väestömäärät 1880 lähtien.
  • Vuosittaiset väestön sukupuoli-, ikä- sekä siviilisääty- ja kielitiedot vuodesta 1970 alkaen.
  • Tiettyjen kaupunkien väkiluvut vuosilta 1805–1865 (s.21) ja läänittäiset väkiluvut vuosilta 1840–1865 (s. 14–15) on saatavilla julkaisussa Suomen väestö joulukuun 31 p:nä 1865.

Ruotsin vallan aikana tilastot perustuivat evankelisluterilaisen kirkon kirkonkirjoihin. Vuonna 1812 Suomeen liitettiin ns. Vanhan Suomen alue, jossa asuva ortodoksinen väestö jäi väestötilastojen ulkopuolelle. Lisäksi Suomeen muutti venä­läisiä virkamiehiä sekä sotilaita, jotka myös jäivät väestötilastojen ulkopuolelle. Lähde: Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina (s. 14)

Lähteitä:


Kaupunkien väestölaskennat 1870–1930 (ns. kaupunkilaskennat)

Henkilölomakkeisiin perustuva väestölaskenta toteutettiin aluksi suurimmissa kaupungeissa, ensimmäisen kerran vuonna 1870 Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Tämän jälkeen kaupunkien väestölaskennat tehtiin kymmenen vuoden välein vuoteen 1930 saakka. Kaupunkien määrä vaihteli vuosikymmenittäin.

Väestölaskenta 1870: Helsinki, Turku, Viipuri ja Oulu
Väestölaskenta 1880: Helsinki, Turku, Viipuri ja Tampere
Väestölaskenta 1890: Turku, Tampere, Viipuri, Oulu ja Pori
Väestölaskenta 1900: Helsinki, Turku, Tampere ja Viipuri
Väestölaskenta 1910: Helsinki, Turku, Tampere, Pori, Oulu, Vaasa (Nikolainkaupunki) ja Viipuri
Väestölaskenta 1920: Helsinki, Turku, Viipuri, Tampere, Vaasa, Oulu, Pori, Kuopio, Lahti ja Kotka
Väestölaskenta 1930: Helsinki, Turku, Viipuri, Oulu, Tampere, Vaasa, Kuopio, Lahti, Kotka, Rauma, Pie­tarsaari ja Riihimäki (kauppala).
(mukana myös rakennus- ja asuntolaskenta)

Tiedot kerättiin  ruokakunnittain ja julkaistiin kaupunginosittain ja kortteleittain. 

Laskennoissa kerättiin seuraavat väestötiedot:

  • siviilisääty
  • äidinkieli
  • sivistystaso (=lukutaito)
  • uskontokunta
  • ammatti
  • elinkeino
  • tiedot sokeista, kuuroista ja mielisairaista

Ensimmäisen kerran saatiin tietoja ruokakuntien lukumääristä  sekä rakennusten ja asuntojen lukumääristä.

Vuonna 1877 väestöstä ja kuolleis­ta alettiin kerätä tietoja yksivuotisikäryhmittäin ja muuttoliikkeestä kunnittain (siihen saakka muuttoliikeluvut on kerätty vain kaupungeista). Avioerotilastoa alettiin myös laatia.

Vuonna 1910 paikalliset väestörekisterinpitäjät velvoitettiin ilmoittamaan poissaolevan väestön määrä. Tämä tarkoitti tietoja väestörekisterissä läsnäolevista henkilöistä ja niistä henkilöistä, jotka ovat muuttaneet eivätkä asuneet enää väestörekis­terin alueella.
 


Väestötiedustelu 1941

Väestölaskentalaki (154/38) säädettiin vuonna 1938. Sen mukaan väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta oli suoritettava joka kymmenes vuosi. Ensimmäinen välittömään tiedusteluun perustuvan väestölaskennan 1941 julkaiseminen kuitenkin peruuntui sodan vuoksi. Tiedot kerättiin viimeisen kerran paikallisista seurakunnan väestörekisteristä. Laskenta tehtiin vain kaupungeista ja kauppaloista. Julkaisun peruuntumisesta huolimatta aineistoa käsiteltiin jonkun verran ja siitä tehtiin tilastotaulukoita. Sekä taulukot, että lomakeaineisto ovat Kansallisarkistossa. 


Yleinen väestölaskenta 1950

Vuonna 1950 toteutettiin ensimmäinen koko maan kattava välitön eli henkilölomakkeilla kerättävä väestölaskenta. Kyseisessä laskennassa on tietoja myös kotitalouksista (ruokakunnat) ja perheistä sekä väestön ammattiasemasta.

Kuntatason tietojen lisäksi tiedot kerättiin taajamittain, minkä myötä saatiin eriteltyä haja-asutusalueita ja taajaan asuttuja alueita koskevat tiedot. 

Väestölaskennan tietoja:

  • Ikä-, sukupuoli- ja siviilisääty
  • syntymä- ja asuinpaikka
  • kieli
  • uskonto­kunta
  • kansalaisuus
  • yleissivistys
  • koulutus
  • elinkeino
  • ammatti
  • ammattiasema
  • työnantajatyyppi
  • tietoja perheiden ja ruokakuntien rakenteesta
  • tietoja asumisesta
  • erityiskysely siirtoväen alueellisesta sijoittumisesta
  • erityis­kysymykset parhaillaan tapahtuvasta opiskelusta, toisen kotimaisen kielen tai­dosta sekä aistiviallisuudesta

Lisäksi väestölaskennassa oli avioliiton solmimista ja lapsilukua koskeva kysymys, jonka perusteella pystyttiin laskemaan hedelmällisyyslukuja kohor­teittain. Näin saatiin tarkempi kuva aviollisesta hedelmällisyydestä. Kuolemansyytilaston laadinnassa panostettiin lääketieteelliseen asiantuntemukseen.

Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985.

Julkaisemattomat tilastotaulukot sisältävät lähinnä alueellisesti (kunnittain) tarkempia tietoja kuin julkaisuissa olevat. Taulukkoluettelo vuosien 1950, 1960 ja 1970 julkaisemattomista taulukoista löytyy vuoden 1970 julkaisun osasta XIX. 

Lähteitä:

Väestölaskennat 1960 ja 1970

Tiedot kaikista väestönmuutostapahtumista ovat saatavilla vuodesta 1966 lähtien lomakeuudistuksen myötä.
Vuoden 1970 väestölaskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Kyseisenä vuonna tehtiin myös ensimmäiset osa-aluetaulut.

Uusia tietoja edelliseen väestölaskentaan verrattuna:

  • henkilöiden pääasiallisen toimeentulon lähde (esim. ansiotyö, eläke, tms.)
  • henkilön sosioekonominen asema sekä erityinen sosiaaliasemaa ku­vaava ryhmittely
  • työssäolo Ruotsissa
  • ammatissa toimiminen ja työvoiman määrä tietyllä viikolla
  • otantatutkimus, jossa selvitettiin kohorttihedelmällisyyttä
  • vähemmistötutkimus mustalaisten, saamelaisten ja ruotsinkielisten demografisista ominai­suuksista
  • koordinaattitietojen määrittäminen rakennuksille
  • tutkintorekisterin perustaminen

Julkaisemattomat tilastotaulukot sisältävät lähinnä alueellisesti (kunnittain) tarkempia tietoja kuin julkaisuissa olevat. Taulukkoluettelo vuosien 1960 ja 1970 julkaisemattomista taulukoista löytyy vuoden 1970 julkaisun osasta XIX. 

Lähteitä:

Asunto- ja elinkeinotutkimus (AET) 1975–1976

Asunto- ja elinkeinotutkimus (AET) 1975-1976, suppeahko väliväestölaskenta (lähes samat tiedot kuin vuoden 1970 väestönlaskennassa).

Vuoden 1975 asunto- ja elinkeinotutkimuksen tiedot on julkaistu kuutena osana Suomen virallisen tilaston julkaisusarjassa SVT VI C:105.

Vuoden 1975 laskennan taululuettelo on Asunto- ja elinkeinotutkimus 1975 -julkaisun osassa VII:

  • Asunto- ja elinkeinotutkimus 1975: Asiahakemisto (Doria)

Väestö- ja asuntolaskenta 1980

Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin ensimmäisen kerran hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri):

  • väestöön kuuluvat henkilöt
  • kaikki heidän demografiset tietonsa
  • tutkintotiedot

Lomakkeilla kerätyt tiedot:

  • puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevat tiedot

Väestö ja asuntolaskennan yhteydessä väestörekisterikeskukseen perustettiin rakennus- ja huoneistorekisteri, joka sisälsi kaikkien rakennusten, asuntojen ja toimitilojen perustiedot.

Väestö- ja asuntolaskenta 1980 -julkaisussa (hakemisto julkaisun osassa XVIII) on taululuettelo julkaisemattomista ja julkaistuista taulukoista vuoden 1980-laskennasta. Luettelossa on kunkin taulukon kohdalla mainittu, missä vastaavia tietoja on julkaistu aikaisemmista väestölaskennoista. Suurin osa julkaisemattomista taulukoista on kunnittaisia.

Väestö- ja asuntolaskenta 1985

Vuoden 1985 väestö- ja asuntolaskennassa rekistereistä olivat henkilörekisteri, rakennus- ja huoneistorekisteri sekä yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kotipaikkatunnuksen avulla voitiin yhdistää henkilöt heidän asuntoihinsa. Näin laskennoissa välttämättömien asuntokunta- ja perheyksiköiden muodostaminen mahdollistui. Muita lisätietoja otettiin esimerkiksi verohallinnon rekistereistä, työsuhderekistereistä, eläkerekisteristä ja opiskelijarekistereistä.

Vuoden 1985 laskennan yhteydessä selvitettiin myös, poikkesivatko eri tavoin muodostetut väestölaskentatiedot toisistaan. Tutkimuksesta selvisi, että rekistereiden avulla tuotetut tilastot olivat yhtä luotettavia kuin suoralla tiedonkeruulla saadut tilastot.

Lähteitä:

Ensimmäinen rekisteripohjainen väestölaskenta 1990

Vuonna 1990 väestölaskenta toteutettiin ensimmäisen kerran täysin rekisteripohjaisesti, kaiken kaikkiaan 30 eri hallinnollisten rekisterin avulla. Vuoden 1995 väestölaskennan toteutus oli samanlainen. Suomi on ollut toinen maa Tanskan jälkeen, joka on käyttänyt väestölaskennan toteuttamisessa pelkästään eri rekistereistä kerättyjä tietoja. Rekisteripohjainen väestölaskentaratkaisu on mahdollistanut myös sen, että lähes kaikki väestölaskentatiedot tuotetaan nykyään vuosittain.

Lähteitä:


Yleisiä lähteitä väestönlaskennoista:

Saatavilla olevia väestötilastoja

Vanhoja väestötilastoja on saatavilla seuraavasti:

  • seurakunnittaisia väestömääriä vuodesta 1865 lähtien
  • kunnittaisia väestömääriä vuodesta 1880 lähtien
  • väestön ikä-, siviilisääty- ja kielitietoja seurakunnittain vuoteen 1940 asti (papiston kymmenvuotistaulut)
  • tiedot kaikista väestönmuutostapahtumista vuodesta 1966 lähtien
  • vuosittain kunnittaisia väestön sukupuoli-, ikä- sekä siviilisääty- ja kielitietoja vuodesta 1970 alkaen (arkistoaineistosta vuodesta 1960 alkaen)

Lisäksi julkaisussa Suomen väestö joulukuun 31 p:nä 1865 on on saatavilla tiettyjen kaupunkien väkiluvut vuosilta 1805–1865 (s.21) ja läänittäiset väkiluvut vuosilta 1840–1865 (s. 14–15)

Väestölaskennat, pitkiä aikasarjoja

Maahanmuuttajat Suomessa

Ulkomaiden kansalaisista ja vieraskielisistä Suomen väestössä löydät tietoja tämän oppaan Muuttoliike-sivulta.

Julkaisuja

Vuonna 1868 julkaistu Kuvernöörien kertomukset oli ensimmäinen suomenkielinen Suomen virallisen tilaston julkaisu. Maaherrojen ja kuvernöörien kertomuksiin lääneistä sisältyi monenlaista tilastotietoa: satotilastoja, manufaktuuritilastoja, liikennetilastoja, kameralitoimen asioita ja väestötilastoja. Tilastot julkaistiin osin ranskan kielellä, joka oli tuolloin tilastojen virallinen kieli.

Väestöön liittyviä erityisselvityksiä on julkaistu Tilastollisia tiedonantoja (Doria) -sarjassa:

40. Suomen väestön sääty- ja ammattiryhmitys vuosina 1751–1805
46. Vuonna 1918 sisällissodassa kuolleet ja kadonneet
63. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975

Väestöön liittyviä tutkimusluonteisia selvityksiä on julkaistu Tutkimuksia -sarjassa:

17. Itsemurhat Suomessa vuosina 1936–1965
48. Maassamuutto sekä Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1950–1975

Julkaisemattomia väestölaskenta-aineistoja

Seuraavista väestölaskenta ja -rakennetilastoista on saatavilla julkaisematonta aineistoa:

Kaupunkien väestölaskennat 1870–1930 (ns. kaupunkilaskennat)

  • Kaupunkien väestölaskennat: julkaisemattomat tilastotaulut
  • Kaupunkien väestölaskennat: tiedustelulomakkeet
    • tiedot auttavat löytämään tietyn kaupunginosan tai korttelin tietoja
    • jokaisesta asunnosta on laadittu oma lomake
    • lomakkeet sisältävät tietoja kiinteistöistä, huoneistoista ja niissä asuvista henkilöistä (mm. ikä, sukupuoli, siviilisääty, kansallisuus, ammatti ja elinkeino)
  • Aineiston sijainti: Kansallisarkisto, Tilastollisen päätoimiston kaupunkien väestönlaskennat -arkisto.

Yleinen väestölaskenta 1950

  • Vuoden 1950 laskennasta on jälkikäteen tallennettu otos, jonka tarkempia tietoja on julkaisussa ”Vuoden 1950 väestölaskennan otosaineiston käsikirja”, Tilastokeskuksen käsikirjoja nro 38
  • Yleisten väestölaskentojen 1950 perusaineistot eli kyselylomakkeet on säilytetty pysyvästi. Sijainti: Kansallisarkisto (Hämeenlinnnan toimipiste).

Väestölaskennat 1960 ja 1970

  • Vuoden 1960 aineistoa on jälkikäteen tallennettu reikäkorteilta sähköiseen muotoon. Sijainti: Tilastokeskus.
  • Yleisten väestölaskentojen 1960 perusaineistot eli kyselylomakkeet on säilytetty pysyvästi. Sijainti: Kansallisarkisto (Hämeenlinnnan toimipiste).
  • Vuoden 1970 väestölaskennan perusaineistot on säilytetty sähköisessä muodossa. Sijainti: Tilastokeskus. Kyselylomakkeet on hävitetty, lukuunottamatta ns. ”pienois-Suomi”-otosta. Sijainti: Kansallisarkisto (Tilastollisen päätoimiston arkisto (HMA)).
  • Osa-aluetaulut vuoden 1970 väestölaskennasta.
  • Tulostetut mikrokortit vuoden 1970 aineistosta.

Asunto- ja elinkeinotutkimus (AET) 1975–1976

  • Perusaineistot on säilytetty sähköisessä muodossa. Sijainti: Tilastokeskus. Kyselylomakkeet on hävitetty, lukuunottamatta ns. ”pienois-Suomi”-otosta. Sijainti: Kansallisarkisto (Tilastollisen päätoimiston arkisto (HMA)).

Väestö- ja asuntolaskenta 1980

  • Osa-aluetaulut
  • Perusaineistot on säilytetty sähköisessä muodossa. Sijainti: Tilastokeskus. Kyselylomakkeet on hävitetty, lukuunottamatta ns. ”pienois-Suomi”-otosta, jota säilytetään Kansallisarkistossa.

Vuosien 1950, 1960, 1970 ja 1975 väestölaskentojen julkaisemattomat taulukot ovat Kansallisarkistossa. Vuoden 1980 taulukot ovat toistaiseksi Tilastokeskuksen arkistossa.

Julkaisemattomista taulukoista on luettelo Väestö-osien I ja II liitteissä.


Kansallisarkistoon siirretyt aineistot

Arkistoaineistojen sijaintitietoihin voit tutustua Kansallisarkiston Vakka-tietokannassa. Tilastokeskuksen aineistot löydät tietokannasta arkistonmuodostajan Tilastollinen päätoimisto -nimellä. Esimerkiksi kaupunkien väestölaskennat ovat Tilastollisen päätoimiston kaupunkien väestönlaskennat -arkistossa. 

Vuosien 1950 - 1960 väestölaskennan ruokakunta- ja asuntolomakkeista osa on digitoitu Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon. Aineisto on käyttörajoitettua ja katsottavissa Kansallisarkiston sisäverkosta kirjautumalla.

Aineistojen käyttöluvat

Kaikkien väestölaskentojen yksittäisiä henkilöitä koskevat lomakeaineistot ovat 100 vuotta käyttöluvan alaisia ja käyttölupaa näiden aineistojen tutkimuskäyttöön haetaan Tilastokeskuksesta. Vuoden 1975 Asunto- ja elinkeinotutkimusta koskeva laki määrää tutkimusta varten annetut tiedot salassapidettäviksi vuoden 2025 loppuun saakka.

Kahdeksan naita työskentelvät pöytien ääressä. Pöydillä on korkeita paperipinoja.

Kuva. Tilastollisen päätoimiston työntekijöitä, jotka käsittelevät väestötietoaineistoja.

Hyvä muistaa

Tutustu väestölaskentojen pitkittäistiedostoja koskevaan julkaisuun: 

Väestöaiheisiin liittyviä vanhoja alueellisia tietoja on koottu Väestö-aihealueen yläsivulle.

Tuoreimmat tilastolähteet väestöaihealueelta on koottu Kotimaisen tilastotiedon oppaaseen.

Lue lisää väestönlaskennoista

Artikkeleita