Historiallisen tilastotiedon opas
Seuraavaksi esitellään Suomessa vuosina 1749–1995 toteutetut väestölaskennat ja niihin liittyviä keskeisimpiä julkaisuja.
Nykyään väestölaskentojen sisältämät tiedot laaditaan pääosin vuosittain väestö-, työssäkäynti- ja asumistilastoissa. Pääset tutustumaan tarkemmin nykytilanteeseen Väestölaskennan teemasivulta.
Ensimmäiset yhtenäiset Suomea koskevat väestölaskenta- ja väestömuutostilastot ovat käytettävissä jo vuodesta 1749, sillä tuolloin toteutettiin ensimmäinen koko Ruotsin valtakuntaa koskeva väestölaskenta.
Väestölaskentoja tehtiin aluksi vuosittain, 1751 jälkeen joka kolmas vuosi ja vuodesta 1775 jälkeen viiden vuoden välein. Vuodesta 1880 lähtien ne laadittiin 10 vuoden välein vuoteen 1940 saakka.
Tuomiorovastit saivat väestötiedot seurakuntien papeilta (ns. papiston 10-vuotistaulut) ja kaupungeissa maistraateilta. Rovastikuntien yhteenvedot koottiin läänien yhteenvedoiksi ja edelleen hiippakuntien yhteenvedoiksi. Väestötiedot kattoivat seuraavat tiedot:
Ruotsin vallan aikana tilastot perustuivat evankelisluterilaisen kirkon kirkonkirjoihin. Vuonna 1812 Suomeen liitettiin ns. Vanhan Suomen alue, jossa asuva ortodoksinen väestö jäi väestötilastojen ulkopuolelle. Lisäksi Suomeen muutti venäläisiä virkamiehiä sekä sotilaita, jotka myös jäivät väestötilastojen ulkopuolelle. Lähde: Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina (s. 14)
Lähteitä:
Henkilölomakkeisiin perustuva väestölaskenta toteutettiin aluksi suurimmissa kaupungeissa, ensimmäisen kerran vuonna 1870 Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Tämän jälkeen kaupunkien väestölaskennat tehtiin kymmenen vuoden välein vuoteen 1930 saakka. Kaupunkien määrä vaihteli vuosikymmenittäin.
Väestölaskenta 1870: Helsinki, Turku, Viipuri ja Oulu
Väestölaskenta 1880: Helsinki, Turku, Viipuri ja Tampere
Väestölaskenta 1890: Turku, Tampere, Viipuri, Oulu ja Pori
Väestölaskenta 1900: Helsinki, Turku, Tampere ja Viipuri
Väestölaskenta 1910: Helsinki, Turku, Tampere, Pori, Oulu, Vaasa (Nikolainkaupunki) ja Viipuri
Väestölaskenta 1920: Helsinki, Turku, Viipuri, Tampere, Vaasa, Oulu, Pori, Kuopio, Lahti ja Kotka
Väestölaskenta 1930: Helsinki, Turku, Viipuri, Oulu, Tampere, Vaasa, Kuopio, Lahti, Kotka, Rauma, Pietarsaari ja Riihimäki (kauppala).
(mukana myös rakennus- ja asuntolaskenta)
Tiedot kerättiin ruokakunnittain ja julkaistiin kaupunginosittain ja kortteleittain.
Laskennoissa kerättiin seuraavat väestötiedot:
Ensimmäisen kerran saatiin tietoja ruokakuntien lukumääristä sekä rakennusten ja asuntojen lukumääristä.
Vuonna 1877 väestöstä ja kuolleista alettiin kerätä tietoja yksivuotisikäryhmittäin ja muuttoliikkeestä kunnittain (siihen saakka muuttoliikeluvut on kerätty vain kaupungeista). Avioerotilastoa alettiin myös laatia.
Vuonna 1910 paikalliset väestörekisterinpitäjät velvoitettiin ilmoittamaan poissaolevan väestön määrä. Tämä tarkoitti tietoja väestörekisterissä läsnäolevista henkilöistä ja niistä henkilöistä, jotka ovat muuttaneet eivätkä asuneet enää väestörekisterin alueella.
Väestölaskentalaki (154/38) säädettiin vuonna 1938. Sen mukaan väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta oli suoritettava joka kymmenes vuosi. Ensimmäinen välittömään tiedusteluun perustuvan väestölaskennan 1941 julkaiseminen kuitenkin peruuntui sodan vuoksi. Tiedot kerättiin viimeisen kerran paikallisista seurakunnan väestörekisteristä. Laskenta tehtiin vain kaupungeista ja kauppaloista. Julkaisun peruuntumisesta huolimatta aineistoa käsiteltiin jonkun verran ja siitä tehtiin tilastotaulukoita. Sekä taulukot, että lomakeaineisto ovat Kansallisarkistossa.
Vuonna 1950 toteutettiin ensimmäinen koko maan kattava välitön eli henkilölomakkeilla kerättävä väestölaskenta. Kyseisessä laskennassa on tietoja myös kotitalouksista (ruokakunnat) ja perheistä sekä väestön ammattiasemasta.
Kuntatason tietojen lisäksi tiedot kerättiin taajamittain, minkä myötä saatiin eriteltyä haja-asutusalueita ja taajaan asuttuja alueita koskevat tiedot.
Väestölaskennan tietoja:
erityiskysymykset parhaillaan tapahtuvasta opiskelusta, toisen kotimaisen kielen taidosta sekä aistiviallisuudesta
Lisäksi väestölaskennassa oli avioliiton solmimista ja lapsilukua koskeva kysymys, jonka perusteella pystyttiin laskemaan hedelmällisyyslukuja kohorteittain. Näin saatiin tarkempi kuva aviollisesta hedelmällisyydestä. Kuolemansyytilaston laadinnassa panostettiin lääketieteelliseen asiantuntemukseen.
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985.
Julkaisemattomat tilastotaulukot sisältävät lähinnä alueellisesti (kunnittain) tarkempia tietoja kuin julkaisuissa olevat. Taulukkoluettelo vuosien 1950, 1960 ja 1970 julkaisemattomista taulukoista löytyy vuoden 1970 julkaisun osasta XIX.
Lähteitä:
Tiedot kaikista väestönmuutostapahtumista ovat saatavilla vuodesta 1966 lähtien lomakeuudistuksen myötä.
Vuoden 1970 väestölaskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Kyseisenä vuonna tehtiin myös ensimmäiset osa-aluetaulut.
Uusia tietoja edelliseen väestölaskentaan verrattuna:
Julkaisemattomat tilastotaulukot sisältävät lähinnä alueellisesti (kunnittain) tarkempia tietoja kuin julkaisuissa olevat. Taulukkoluettelo vuosien 1960 ja 1970 julkaisemattomista taulukoista löytyy vuoden 1970 julkaisun osasta XIX.
Lähteitä:
Asunto- ja elinkeinotutkimus (AET) 1975-1976, suppeahko väliväestölaskenta (lähes samat tiedot kuin vuoden 1970 väestönlaskennassa).
Vuoden 1975 asunto- ja elinkeinotutkimuksen tiedot on julkaistu kuutena osana Suomen virallisen tilaston julkaisusarjassa SVT VI C:105.
Vuoden 1975 laskennan taululuettelo on Asunto- ja elinkeinotutkimus 1975 -julkaisun osassa VII:
Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin ensimmäisen kerran hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri):
Lomakkeilla kerätyt tiedot:
Väestö ja asuntolaskennan yhteydessä väestörekisterikeskukseen perustettiin rakennus- ja huoneistorekisteri, joka sisälsi kaikkien rakennusten, asuntojen ja toimitilojen perustiedot.
Väestö- ja asuntolaskenta 1980 -julkaisussa (hakemisto julkaisun osassa XVIII) on taululuettelo julkaisemattomista ja julkaistuista taulukoista vuoden 1980-laskennasta. Luettelossa on kunkin taulukon kohdalla mainittu, missä vastaavia tietoja on julkaistu aikaisemmista väestölaskennoista. Suurin osa julkaisemattomista taulukoista on kunnittaisia.
Vuoden 1985 väestö- ja asuntolaskennassa rekistereistä olivat henkilörekisteri, rakennus- ja huoneistorekisteri sekä yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kotipaikkatunnuksen avulla voitiin yhdistää henkilöt heidän asuntoihinsa. Näin laskennoissa välttämättömien asuntokunta- ja perheyksiköiden muodostaminen mahdollistui. Muita lisätietoja otettiin esimerkiksi verohallinnon rekistereistä, työsuhderekistereistä, eläkerekisteristä ja opiskelijarekistereistä.
Vuoden 1985 laskennan yhteydessä selvitettiin myös, poikkesivatko eri tavoin muodostetut väestölaskentatiedot toisistaan. Tutkimuksesta selvisi, että rekistereiden avulla tuotetut tilastot olivat yhtä luotettavia kuin suoralla tiedonkeruulla saadut tilastot.
Lähteitä:
Vuonna 1990 väestölaskenta toteutettiin ensimmäisen kerran täysin rekisteripohjaisesti, kaiken kaikkiaan 30 eri hallinnollisten rekisterin avulla. Vuoden 1995 väestölaskennan toteutus oli samanlainen. Suomi on ollut toinen maa Tanskan jälkeen, joka on käyttänyt väestölaskennan toteuttamisessa pelkästään eri rekistereistä kerättyjä tietoja. Rekisteripohjainen väestölaskentaratkaisu on mahdollistanut myös sen, että lähes kaikki väestölaskentatiedot tuotetaan nykyään vuosittain.
Lähteitä:
Yleisiä lähteitä väestönlaskennoista:
Vanhoja väestötilastoja on saatavilla seuraavasti:
Lisäksi julkaisussa Suomen väestö joulukuun 31 p:nä 1865 on on saatavilla tiettyjen kaupunkien väkiluvut vuosilta 1805–1865 (s.21) ja läänittäiset väkiluvut vuosilta 1840–1865 (s. 14–15)
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta ja Suomen tilastollisesta vuosikirjasta löytyy mm. seuraavat väestöön liittyvät pitkät aikasarjat:
Tiettyyn väestötilastoon liittyvät, kuten adoptioiden ja asumisen pitkät aikasarjat löydät tämän opppaan tilastokohtaiselta sivulta.
Ulkomaiden kansalaisista ja vieraskielisistä Suomen väestössä löydät tietoja tämän oppaan Muuttoliike-sivulta.
Vuonna 1868 julkaistu Kuvernöörien kertomukset oli ensimmäinen suomenkielinen Suomen virallisen tilaston julkaisu. Maaherrojen ja kuvernöörien kertomuksiin lääneistä sisältyi monenlaista tilastotietoa: satotilastoja, manufaktuuritilastoja, liikennetilastoja, kameralitoimen asioita ja väestötilastoja. Tilastot julkaistiin osin ranskan kielellä, joka oli tuolloin tilastojen virallinen kieli.
Väestöön liittyviä erityisselvityksiä on julkaistu Tilastollisia tiedonantoja (Doria) -sarjassa:
40. Suomen väestön sääty- ja ammattiryhmitys vuosina 1751–1805
46. Vuonna 1918 sisällissodassa kuolleet ja kadonneet
63. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975
Väestöön liittyviä tutkimusluonteisia selvityksiä on julkaistu Tutkimuksia -sarjassa:
17. Itsemurhat Suomessa vuosina 1936–1965
48. Maassamuutto sekä Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1950–1975
Seuraavista väestölaskenta ja -rakennetilastoista on saatavilla julkaisematonta ja arkistoitua aineistoa:
Vuosien 1950, 1960, 1970 ja 1975 väestölaskentojen julkaisemattomat taulukot ovat Kansallisarkistossa. Vuoden 1980 taulukot ovat toistaiseksi Tilastokeskuksen arkistossa.
Julkaisemattomista taulukoista on luettelo Väestö-osien I ja II liitteissä.
Arkistoaineistojen sijaintitietoihin voit tutustua Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Tilastokeskuksen aineistot löydät tietokannasta arkistonmuodostajan Tilastollinen päätoimisto -nimellä. Esimerkiksi kaupunkien väestölaskennat ovat Tilastollisen päätoimiston kaupunkien väestönlaskennat -arkistossa.
Vuosien 1950 - 1960 väestölaskennan ruokakunta- ja asuntolomakkeista osa on digitoitu Kansallisarkistoon. Aineisto on käyttörajoitettua ja katsottavissa Kansallisarkiston sisäverkosta kirjautumalla.
Kaikkien väestölaskentojen yksittäisiä henkilöitä koskevat lomakeaineistot ovat 100 vuotta käyttöluvan alaisia ja käyttölupaa näiden aineistojen tutkimuskäyttöön haetaan Tilastokeskuksesta. Vuoden 1975 Asunto- ja elinkeinotutkimusta koskeva laki määrää tutkimusta varten annetut tiedot salassapidettäviksi vuoden 2025 loppuun saakka.
Kuva. Tilastollisen päätoimiston työntekijöitä, jotka käsittelevät väestötietoaineistoja.
Tutustu väestölaskentojen pitkittäistiedostoja koskevaan julkaisuun:
Väestöaiheisiin liittyviä vanhoja alueellisia tietoja on koottu Väestö-aihealueen yläsivulle.
Tuoreimmat tilastolähteet väestöaihealueelta on koottu Kotimaisen tilastotiedon oppaaseen.
