Kuolleet

Väestönmuutostietoja kuolleiden määristä koko maan tasolla on saatavilla vuodesta 1749 lähtien. Vuoden 1877 tilastouudistuksen myötä kuolleista alettiin kerätä tietoja 1-vuotisikäryhmittäin, mikä mahdollisti tarkkojen kuolleisuus- ja elinajan taulujen laskemisen aloittamisen 1880-luvulta alkaen.

Suomessa vuosittain kuolleiden henkilöiden määrästä koko maan tasolla on saatavilla tietoa sähköisessä muodossa vuodesta 1749 lähtien ja sukupuolen mukaan vuodesta 1751 lähtien. Kuolleiden määrät ovat saatavilla seuraavasti: 

• kuukausittain vuodesta 1945 lähtien (Doriassa vuodesta 1859)
• sukupuolen mukaan 5-vuotisikäryhmittäin vuodesta 1951 lähtien
• sukupuolen mukaan 1-vuotisikäryhmittäin vuodesta 1980 lähtien
• kunnittain vuodesta 1951 lähtien
• kunnittain 5-vuotisikäryhmittäin vuodesta 1975 lähtien

Vastasyntyneen elinajanodote on saatavilla vuodesta 1751 ja elinajanodote- ja kuolemanvaaralukuja 1-vuotisikäryhmittäin vuodesta 1986 lähtien.

Imeväiskuolleisuusluvut vuodesta 1751 lähtien löytyvät StatFin-tietokannasta. Imeväiskuolleisuus avioisuuden mukaan löytyy Väestönmuutokset-julkaisuista vuoteen 1974 asti.

StatFin-tietokannassa aluetietoa kuolleista on vuodesta 1990 eteenpäin. Aikaisempia aluetietoja löytyy Väestönmuutokset-vuosijulkaisuista.

Kuolleisuus- ja eloonjäämistauluja julkaistiin viisi- ja kymmenvuotisjaksoissa vuosina 1901/1910 – 1946/1950. Tilaston keskeistä sisältöä ovat eri ikäluokkien kuolemanvaaraluvut ja keskimääräinen jäljellä oleva elinaika sukupuolen ja iän mukaan. Tilastosta löytyvät myös keskiväkiluvut ja kuolleisuus iän (1-vuotisikäryhmät) ja sukupuolen mukaan.

Kuolemansyytilastoja on kerätty Suomessa jo vuodesta 1749 alkaen. Kuolemansyyluokitukset ovat kuitenkin vaihdelleet vuosien kuluessa niin paljon, että luotettavien aikasarjojen tuottaminen ei ole mahdollista koko tältä ajanjaksolta. Vuonna 1936 otettiin käyttöön uusi kuolemansyynimistö, ja kuolemansyiden toteaminen siirrettiin seurakuntien sijaan lääkäreiden tehtäväksi. Tilastollinen päätoimisto sai tehtäväkseen kuolintodistusten arkistoinnin. Tämän vuoksi tämän julkaisun aikasarjat alkavat vuodesta 1936.

Lähteet:

Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta ja Suomen tilastollisesta vuosikirjasta löytyy mm. seuraavat kuolleisiin liittyvät pitkät aikasarjat:

Suomen kuolleisuustilastoja on kootusti myös The Human Mortality Database (HMD) -tietokannassa.

• Kuolemansyyt 1936-1975: SVT VI Väestönmuutokset 1911-1937 ja väkiluvun muutokset, yleinen katsaus väkiluvun muutoksiin 1869-1911

Tutustu myös Kuolemansyyt-osioon (s. 20-25) seuraavassa julkaisussa:

Sodissa ja nälkävuosina menehtyneistä suomalaisista löydät tietoja seuraavista julkaisuista: 

Erityisselvitys Tilastollisia tiedonantoja -sarjassa:

46. Vuonna 1918 sisällissodassa kuolleet ja kadonneet

Tutkimusluonteinen selvitys Tilastokeskuksen Tutkimuksia-sarjassa:

Väestönmuutostauluista löytyvät seuraavat kuolleita koskevat tiedot vuosilta 1808–1877:

• kaupunkiseurakunnat erikseen
• maaseurakunnista rovastikunnittainen yhteenveto, jossa seurakunnittain vain syntyneet ja kuolleet sukupuolen mukaan

Seurakunnittain alla mainitut tiedot ovat vuosilta 1878–1920:

• Kuolleet iän ja sukupuolen mukaan
• Tauteihin kuolleet iän ja sukupuolen mukaan
• alle 1-vuotiaana kuolleet sukupuolen ja elinpäivien määrän mukaan

Kyseiset väestönmuutostaulujen alkuperäisaineisto on luovutettu Kansallisarkistoon. Ne on luetteloitu Astia-verkkopalveluun. Tilastokeskuksen aineistot löydät palvelusta arkistonmuodostajan Tilastollinen päätoimisto -nimellä. Valitse Tilastollisen päätoimiston arkiston sarja K01 Väestötilastot.

Kuolintodistukset ja luettelot kuolleista ovat Tilastollisen päätoimiston arkiston sarjasta K03 Terveys- ja kuolemansyytilastot.
 

Tilastokeskuksessa on väestönmuutostaulut mikrokuvattuina.

Aikasarjatietoja hukkuneista vuosilta 1900–1995:

Väestöaiheisiin liittyviä vanhoja alueellisia tietoja on koottu Väestö-aihealueen yläsivulle.

Tuoreempien terveyden ja väestötilastojen lähteet on koottu Kotimaisen tilastotiedon oppaaseen.