Historiallisen tilastotiedon opas
Suomen virallinen tilasto (SVT) -sarjan julkaisut ja Tilastokeskuksen muut julkaisut sekä tilastoihin liittyvät tausta-aineistot ovat käytettävissä pdf-muotoisina Tilastokeskuksen avoimessa Otos-julkaisuarkistossa.
Tilastokeskuksen vanhemmat julkaisut ovat käytettävissä pdf-tiedostoina Kansalliskirjaston ylläpitämässä Otos-julkaisuarkistossa. Otoksessa on tilastojulkaisuja vuodesta 1868 alkaen, mm. Suomen tilastolliset vuosikirjat.
Vanhoja aineistoja hakiessa etenkin seuraava tilasto-opas on hyödyllinen yleinen opaskirja:
Digitoidut julkaisut ovat haettavissa myös Finna-hakupalvelun kautta.
Eri aihealueiden pitkiä aikasarjoja pääset tarkastelemaan tämän oppaan Pitkät aikasarjat -sivulta ja Suomen tilastollisista vuosikirjoista.
Tilastoja monipuolisesti eri aiheista. Uusimman tiedon lisäksi pitkiä aikasarjoja yhteiskunnan kehityksestä. Myös kansainvälistä vertailutietoa.
Kaikki vuosikirjat alkaen vuodesta 1879 ovat saatavilla pdf-tiedostoina Otos-julkaisuarkistosta. Vuodesta 1999 alkaen vuosikirjasta on julkaistu Excel-tiedostoihin pohjautuva taulukkopalvelu.
Tilastokeskus on siirtänyt yli 40 vuotta vanhemman pysyvästi säilytettävän asiakirja-aineistonsa pääsääntöisesti Kansallisarkistoon. Niihin voi tutustua arkiston Astia-verkkopalvelussa. Tilastokeskuksen aineistot löydät palvelusta arkistonmuodostajan Tilastollinen päätoimisto -nimellä.
Tilastoinnin historiaan tutustuminen auttaa ymmärtämään, mitä ja millaisia tilastoja eri aikakausilta on mahdollista saada. Tutustu lisää aiheeseen Suomen tilastojen historian oppaassa:
Tilastojen perusaineistot ovat julkisuuslain eli viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 16 kohdan mukaan salassa pidettäviä. Julkisuuslain 31 §:n mukainen yleinen salassapitoaika on 25 vuotta. Yksityiselämän suojaamiseksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 24–32 kohdassa salassa pidettäväksi säädetyn asiakirjan tai niitä vastaavan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn tai muun lain nojalla salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta. Tietojen luovuttaminen salassa pidettävistä tilastojen perusaineistoista voi tapahtua ainoastaan Tilastokeskuksen päätöksellä ja käyttölupamenettelyä noudattaen. Tietoja voidaan tilastolain (280/2004) 13 §:n) perusteella luovuttaa Tilastokeskuksen tieteellisiä tutkimuksia tai yhteiskuntaoloja koskevia tilastollisia selvityksiä varten.
Tilastokeskuksen hallussa olevien kuolintodistusaineistojen tietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään kuolemansyyn selvittämistä koskevan lain (459/1973) 15 §:ssä, jossa määritellään ne käyttötarkoitukset ja saajien ryhmät, joille salassa pidettäviä kuolinsyytietoja voidaan luovuttaa. Yhteiskuntaoloja koskevia tieteellisiä tutkimuksia tai selvityksiä varten tietoja voidaan luovuttaa julkisuuslain (621/1999) 28§ mukaisesti. Kuolinsyytiedot ovat salassa pidettäviä 50 vuotta henkilön kuolinajankohdasta (JulkL § 31.2). Silloin, kun kuolintodistuksessa on muita kuin kuollutta koskevia salassa pidettäviä henkilötietoja, sovelletaan 100 vuoden salassapitoaikaa julkisuuslain mukaisesti.
Asiakirjojen antamisesta ja niihin liittyvästä tietopalvelusta voidaan periä säädösten mukainen maksu noudattaen Tilastokeskuksen hinnoitteluperiaatteita ja hinnastoja.
Suomen tilastollista vuosikirjaa on julkaistu vuodesta 1879 alkaen. Vuosikirjat sisältävät laajan kokoelman tilastotaulukoita yhteiskunnan eri aloilta.
Tilastoja monipuolisesti eri aiheista. Uusimman tiedon lisäksi pitkiä aikasarjoja yhteiskunnan kehityksestä. Myös kansainvälistä vertailutietoa.
Kaikki vuosikirjat alkaen vuodesta 1879 ovat saatavilla pdf-tiedostoina Otos-julkaisuarkistosta. Vuodesta 1999 alkaen vuosikirjasta on julkaistu Excel-tiedostoihin pohjautuva taulukkopalvelu.
Huomioithan, että saman sisältöisten taulukkojen numerointi saattaa vaihdella eri vuosina.
Tilastokeskuksen tietopalvelusta saat apua tilastojen löytämiseen ja tulkintaan.
Tilastokeskuksen arkistosta saat apua tilastojen alkuperäisaineistojen ja julkaisemattomien tauluaineistojen käyttämiseen. Aineistot ovat paperisia tai mikrokorteilla.
Kansallisarkistoon on siirretty pääosa yli 40 vuotta vanhemmasta pysyvästi säilytettävästä arkistoaineistosta.