Muuttoliike

Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja eri maiden välillä ja maan sisällä. Muuttoliikettä on tilastoitu muiden väestönmuutosten yhteydessä. Maassamuutosta alettiin kerätä tietoa vuosittain vuoden 1877 tilastouudistuksen myötä. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä löytyy siis tietoa vuodesta 1878 lähtien.

Passiluetteloihin perustunut siirtolaistilastointi alkoi vuonna 1900 ja jatkui vuoteen 1984 saakka. Siirtolaisuustilasto sisältää tilastotietoja ulkomailla työskentelyä varten passin ottaneista henkilöistä, jotka matkustivat lähinnä Yhdysvaltoihin tai Kanadaan. Varhaisimmat tiedot ovat vuodelta 1883, tarkempi tilastointi aloitettiin vuonna 1900. Tilasto sisältää tietoja siirtolaisten määrästä, sukupuolesta, iästä, siviilisäädystä, ammatista ja kotikunnasta sekä heidän kotiin jättämien perheenjäsenten määrästä. Vuodesta 1945 lähtien on kokonaislukumäärätietoa Suomen ja ulkomaiden välisestä muuttoliikkeestä, mikä on saatu muiden maiden tilastoaineistoista.

Passinottaneiden siirtolaisten tilasto jätti vuodesta 1954 ulkopuolelle pohjoismaisen muuttoliikkeen, sillä muuttamiseen toiseen Pohjoismaahan ei tarvittu passia. Pohjoismaiden välinen muuttoliiketilasto parani vuonna 1969, kun Pohjoismaiden väestökirjanpidossa otettiin käyttöön ns. pohjoismainen muuttokirja. Suomesta Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen muuttoliikkeen tilastointi parani edelleen vuodesta 1985 lähtien, jolloin maastamuuttaneille tuli ilmoitusvelvollisuus.

Kunnittaisia maassamuuttotilastoja tuoreimmalla aluejaolla on saatavissa vuodesta 1975, ja lähtö- ja tuloaluetiedot ovat saatavissa vuodesta 1980 lähtien. Koko maata koskevia maahan- ja maastamuuttotilastoja on saatavilla vuodesta 1945 lähtien ja kunnittaisia siirtolaisuustilastoja vuodesta 1975 lähtien.

StatFin-tietokannan väestötietojen aikasarjoista osa alkaa vuodesta 1980 ja osa vuodesta 1990. Koko maan väestönmuutosten aikasarja alkaa vuodesta 1749, mutta maassamuutosta löytyy aikasarjasta tietoja vuodesta 1878 lähtien ja maahan- ja maastamuutosta vasta vuodesta 1945 lähtien.

Lähteet:

Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta ja Suomen tilastollisesta vuosikirjasta löytyy mm. seuraavat muuttoliikkeeseen liittyvät pitkät aikasarjat. Koko maan väestönmuutosten aikasarja alkaa vuodesta 1749, mutta maassamuutosta löytyy aikasarjasta tietoja vuodesta 1878 lähtien ja maahan- ja maastamuutosta vasta vuodesta 1945 lähtien.

Siirtolaisuustilaston julkaisuja sekä tilastojulkaisuja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisestä sekä kuntien välisestä muuttoliikkeestä on koottu Dorian Muuttoliike-kokoelmaan, mutta tietoja löytyy myös väestönmuutosten tilastoista ja Suomen tilastollisista vuosikirjoista.

Muuttoliike-kokoelmasta löytyy Siirtolaisuustilasto vuosilta 1900–1945, minkä jälkeen siirtolaistilastointia julkaistiin väestönmuutosjulkaisuissa, esim. Väestönmuutokset 1958, taulu 44: Siirtolaiset lääneittäin määrämaan ja pääkielen mukaan. 

Muuttoliike-kokoelmassa on julkaisuja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisestä muuttoliikkeestä vuosilta 1970–1971, minkä jälkeen Pohjoismaiden muuttoliikkeestä on julkaistu tilastotietoja väestönmuutosjulkaisuissa, esim. Väestörakenne- ja väestönmuutokset: Koko maa ja läänit 1977, taulu 67: Muista Pohjoismaista ja muihin Pohjoismaihin muut­taneet lääneittäin 1971–77.

Maassamuuton tilastoja on julkaistu lähinnä väestönmuutosten yhteydessä, esim. Maassamuutto kunnittain 1977.

Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa on tiivistettyä tilastotietoa muuttoliikkeestä. Esimerkiksi Suomen tilastollinen vuosikirja 1949 sisältää mm. taulut 75: Maassamuutto vuosina 1886−1947 ja 76. Maassamuutto vuosina 1886−1947.

Ulkomaiden kansalaiset Suomen väestössä

Väestölaskennoissa on tietoa ulkomaiden kansalaisten määristä. Kaupunkien väestölaskennoissa (1870, 1880, 1890, 1910, 1920 ja 1930) on kaupunkien osalta tietoa "vierasten valtain alamaisista", "epäsuomalaisten alamaisten lukumäärästä" tai "syntymäpaikasta". Pysyvästi maassa asuvista ulkomaiden kansalaisista julkaistiin tilasto ensimmäisen kerran vuonna 1928, ja tilastointi perustui poliisiviranomaisten ja nimismiesten luetteloihin ulkomaalaisista, jotka olivat saaneet asianmukaisen luvan oleskeluunsa maaherralta tai poliisiviranomaiselta. Näitä tietoja on julkaistu Suomen tilastollisessa vuosikirjassa, esim. Suomen tilastollinen vuosikirja 1948, taulu 18: Ulkomaiden kansalaiset vuosina 1928–1947. Vastaavia tietoja on myös julkaistu Tilastokatsauksia-sarjan Ulkomaiden kansalaiset Suomessa -artikkeleissa vuosina 1928–1948.

Vieraskieliset Suomen väestössä

Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on tietoa väestöstä kielen mukaan, mutta lista kielistä ei ole kovin kattava. Esimerkiksi Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 1955 on taulu 22: Väestö kielen mukaan vuosina 1880–1950. Taulussa on tilastoituna kielet suomi, ruotsi, venäjä, lappi, muu kieli. Väestölaskennoissa on myös vastaavaa tietoa eri kielten puhujien määristä. Kattava listaus väestöstä äidinkielen mukaan alkaa vuodesta 1990.

Seuraavissa julkaisuissa on tietoja ruotsinkielisistä Suomen väestössä:

Maahanmuuttoviraston historiikki kertoo Suomen maahanmuuton historiasta vuosina 1809–2007:

Arkistoaineistojen sijaintitietoihin voit tutustua Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Tilastokeskuksen aineistot löydät tietokannasta arkistonmuodostajan Tilastollinen päätoimisto -nimellä. Esimerkiksi muuttoliike- ja siirtolaisuustilastoja on Tilastollisen päätoimiston arkiston (KA) sarjassa K01 B Väestönmuutostilastot sekä Tilastollisen päätoimiston siirtolaisuustilasto -arkistossa.

Huomioitavaa: Seurakuntaan muuttaneet ja seurakunnasta poismuuttaneet on tilastoitu vuodesta 1878 alkaen.

Siirtolaisuusinstituutin sivuille on koottu tilastoja aiheesta:

Tilastotietoja maahanmuuttajista Suomen väestössä löytyy myös oppaan näistä osuuksista:

Väestöaiheisiin liittyviä vanhoja alueellisia tietoja on koottu Väestö-aihealueen yläsivulle.