Väestö tilastoina
Tässä osiossa tutustut väestöntutkimuksen perusaineistoihin. Väestöntutkimuksessa käytetyistä tietolähteistä keskeisimmät ovat väestön määrää ja tilaa kuvaava väestörakennetilasto sekä väestönmuutoksista kertovat tilastot. Osiossa tutustut näiden tilastojen sisältöön sekä rekisteripohjaiseen tiedonkeruuseen.
Osiossa tarkastellaan myös väestölaskentaa. Tiesitkö, että väestölaskennassa selvitetään väestön määrän lisäksi myös muuta väestöä koskevaa tietoa? Nämä tiedot kerätään kaikista Suomessa vakinaisesti asuvista ihmisistä. Väestötilastoissa on tietoa muun muassa siviilisäädystäsi, kotikunnastasi, koulutuksestasi, kansalaisuudestasi ja perheesi koostumuksesta.
Testaa oppimaasi lopun kertaustehtävillä.
Väestön tilaa ja väestönmuutoksia koskevat tiedot saadaan väestötilastosta. Väestörakennetilasto sisältää väestön määrää ja sen rakennetta koskevat tiedot. Väestörakennetiedoissa on ikää ja sukupuolta koskevien tietojen lisäksi tietoja väestön siviilisäädystä (naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta, leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen) sekä asuinpaikasta (esimerkiksi maakunta, kunta). Väestörakennetilastossa on myös tietoja väestön kansalaisuudesta, syntymävaltiosta ja äidinkielestä.
Väestönmuutoksista kertovat tilastot sisältävät tilastot syntyneistä, kuolleista, siviilisäädyn muutoksista, muuttoliikkeestä, ottolapsiksi otetuista (adoptioista) ja kansalaisuuden saamisista. Määrällisten tietojen lisäksi väestönmuutostilastoissa on paljon väestönmuutostapahtumien rakennetietoa. Tällaisia rakennetietoja ovat esimerkiksi syntyneiden lasten tiedot äidin iän mukaan, muuttaneet iän ja sukupuolen mukaan sekä kuolleet iän ja asuinpaikan mukaan. Seuraavassa esimerkissä kuvataan väestötilastojen tietosisältö. Tarkemmin tietosisältöjä käsitellään osiossa 3 Väestötieteen keskeiset käsitteet.
Seuraavassa näet luettelona väestötilaston keskeisen tietosisällön eli mitä tietoja henkilöistä kerätään tilaston laadintaa varten. Käsitteitä klikkaamalla saat tarkemman kuvauksen näkyviin.
Kansainvälisissä yhteyksissä väestölaskennat ovat keskeinen tietolähde kattavalle alueittaiselle väestötiedolle. Väestölaskennan tarkoitus on nimensä mukaisesti laskea väestön määrä. Samalla kun väestö lasketaan, kerätään väestöstä myös muuta tietoa kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty ja asuinpaikka.
Näiden väestörakennetietojen lisäksi väestölaskennan yhteydessä kerätään tietoja esimerkiksi koulutuksesta, pääasiallisesta toiminnasta, ammateista, elinkeinoista sekä tietoja perheiden ja asuntokuntien rakenteesta. Lisäksi väestölaskentaan sisältyy usein asuntojen, rakennusten ja kiinteistöjen laskenta. Halutaan tietää, minkälaisissa asunnoissa ihmiset asuvat ja minkälainen on esimerkiksi asunnon varustetaso (lämmitysjärjestelmä, huoneiden lukumäärä jne.).
Monissa maissa väestölaskenta on lakisääteinen, jolloin siihen vastaaminen on velvoittavaa. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) suositusten mukaisesti väestölaskenta pyritään tekemään joka kymmenes vuosi. Näin halutaan varmistaa, että eri maiden tietoja voidaan verrata toisiinsa. Euroopan unionin (EU) alueella tietojen tuottamista säädetään väestölaskenta-asetuksella.
Perinteisesti väestölaskennassa tiedot kerätään lomakkeella joko käyntihaastattelulla tai postitse. Joissakin maissa on siirrytty väestölaskennan tietojen keräämiseen useista eri hallinnollisista rekistereistä tai yhdistämään tietoja sekä rekistereistä että lomakekeruusta. Vuoden 2020 väestölaskennassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Itävallassa, Sloveniassa, Alankomaissa, Belgiassa, Latviassa, Liettuassa, Espanjassa ja Turkissa tiedot saatiin rekistereistä. Lisäksi monissa muissa maissa rekisteritietoja hyödynnettiin perinteisellä menetelmällä kerättyjen tietojen rinnalla. Rekisteritietoihin pohjautuva menetelmä mahdollistaa väestölaskentatietojen tuottamisen vuosittain perinteisen kymmenvuotissyklin asemesta.
Katso seuraavasta esimerkistä keskeisimmät YK:n suosittelemat tiedot, jotka maat keräävät väestölaskennoissa.
Seuraavassa luettelossa on esitetty väestölaskennoissa kerättävät perustiedot. Luettelo on laadittu niistä tiedoista, joita Yhdistyneet Kansakunnat (YK) suosittelee kerättäväksi väestölaskennoissa. Monista tiedoista YK suosittelee kerättäväksi hyvin yksityiskohtaistakin tietoa.
Demografiset perustiedot
Henkilön taloudelliset tiedot
Kotitaloutta ja perhettä koskevat tiedot
Väestörekisteriksi ymmärretään usein tietokoneella oleva luettelo, jossa on kaikkien maassa vakituisesti asuvien henkilöiden keskeiset demografiset tiedot. Lisäksi tätä rekisteriä päivitetään säännöllisesti muuttamalla tietoja (avioliiton solmiminen), lisäämällä (syntyneet) tai poistamalla (kuolleet) tietoja. Myös muuton yhteydessä henkilön kotipaikka väestörekisterissä muuttuu. Tällainen väestörekisteri on esimerkiksi meillä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Suomessa Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää väestörekisteriä, väestötietojärjestelmää, jota käytetään laajasti eri hallinnonaloilla. Väestötietojärjestelmä on nykyisin väestötilastojen tärkein lähdeaineisto.
Suomi on tyypillinen esimerkki maasta, jossa väestökirjanpito alkoi kirkon toimesta. Aluksi pidettiin luetteloa kastetuista ja haudatuista. Nämä luettelot laajenivat luetteloiksi lukutaitoisista seurakuntalaisista ja muuttuivat myöhemmin kaikkien seurakuntalaisten luetteloiksi – kirkonkirjoiksi.
Tutustu seuraaviin artikkeleihin väestölaskennasta: