6 Väestöennusteet

Tämä osio tutustuttaa sinut väestöennusteiden laskentaan, väestöennusteisiin liittyvään epävarmuuteen sekä siihen, miten tätä epävarmuutta voidaan pienentää. Osion opiskeltuasi sinulla on perustiedot väestöennusteiden laadinnasta ja käytöstä. Lisäksi osaat suhtautua väestöennusteiden antamiin tuloksiin myös varauksellisesti.

Osion lopussa on jälleen kertaustehtäviä, montako saat oikein?

Väestöennusteella tarkoitetaan tiettyyn vuoteen tulevaisuudessa ulottuvaa väkiluvun laskemista, joka perustuu menneestä kehityksestä laskettuun kehitykseen ja arvioon tämän kehityksen suunnasta. 

Kaksi tapaa laskea

Väestöennusteet voivat olla pelkkiä kokonaisväkiluvun huomioon ottavia laskelmia. Tällöin menneestä kehityksestä lasketaan esimerkiksi väestönkasvu tietyltä ajanjaksolta. Tämän kehityksen oletetaan jatkuvan ja näin lasketaan väestönkehitys tulevaisuuteen. Tällainen kokonaisväkiluvun kehitykseen perustuva laskelma on Malthusin arvio maapallon väestön geometrisesta kasvusta.

Toisaalta väestöennuste voidaan laskea ottamalla huomioon väestön ikä- ja sukupuolirakenne sekä laskemalla syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys erikseen. Tätä menetelmää kutsutaan komponenttimenetelmäksi eli menetelmäksi, jossa otetaan huomioon väestönkehitykseen vaikuttavat osatekijät eli komponentit. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat kohorttikomponenttimallilla tuotettuja. Katso mitä kohortti tarkoittikaan osiosta 4.3.

Seuraavassa kuviossa on esitetty väestöllisen huoltosuhteen kehitystä vuosina 1865–2070. Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän suhdetta 15–64-vuotiaiden eli työikäisen väestön määrään. Vuosien 2023–2070 luvut perustuvat vuonna 2021 laadittuun väestöennusteeseen.

Kuvio. Väestöllinen huoltosuhde Suomessa 1865−2022 ja ennuste (vuodelta 2021) vuoteen 2070

Lähteet: Väestöennuste, taulukko 139h -- Väestöennuste 2021: Väestöllinen huoltosuhde alueittain, 2021-2040 (StatFin) ja taulukko 11rc -- Väestö iän (5-v.) ja sukupuolen mukaan, 1865– (StatFin)

Suomessa on yleisesti vakiintunut kielenkäyttöön sana väestöennuste, kun puhutaan tulevaisuuden väestökehityksestä. Tämän sanan synonyyminä voidaan käyttää väestöprojektiota, väestöprognoosia tai tulevaisuuteen ulottuvaa väestölaskelmaa. Näistä viimeinen tuntuu neutraalimmalta eikä anna kuvaa ennustamiseen käytettävästä "kristallipallosta". Sen sijaan väestöprojektio on enemmän mielletty menneen väestönkehityksen jatkeeksi ilman mitään erityisiä olettamuksia väestönkasvun muuttumisesta. 

Vuonna 1973 Valtioneuvoston kanslian väestöennusteryhmä on raportissaan Väestöennusteiden laadinnan järjestäminen (Finna) määritellyt tulevaa väestönkehitystä kuvaavat neljä laskelmaa seuraavasti: 

• Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestönkehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua. 
• Väestösuunnitteet ovat päätettyihin tai suunniteltuihin yhteiskuntapoliittisiin toimintalinjoihin perustuvia väestönkehityksen laskelmia, jotka toimivat mitoitusohjeina yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta vastaaville viranomaisille. 
• Väestöohjelmat ovat halutun väestönkehityksen ja alueellisen sijoittumisen toteuttamisohjelmia, joissa on määritelty väestön sijoittumista koskevat aluepoliittiset tavoitteet ja ilmaistu keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. 
• Väestötavoite on toivotun väestönkehityksen antama tulos. Väestötavoitteet asetetaan usein suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. 

Euroopan komission tilastotoimisto Eurostat käyttää väestöennusteistaan nimitystä väestöskenaario. Tuota sanaa ei myöskään heti miellä "kristallipalloksi". 

Skenaariossahan tarkastellaan vaihe vaiheelta todennäköisiä tapahtumia, jotka johtavat tiettyyn tulokseen – esimerkiksi tulevaisuuden väestömäärään. Eurostatin väestöskenaario lasketaan samalla tavalla kuin väestöennuste. Se on menneen kehityksen perusteella tehty laskelma tulevaisuudesta olettamalla syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehittyvän menneisyyden mukaisesti. Näin se ei poikkea perinteisestä väestöennusteesta.

Väestöennusteita laadittaessa puhutaan usein niin sanotuista sivustakatsojan väestöennusteista ja toisaalta asiaan vaikuttajan väestöennusteista. Sivustakatsojan väestöennuste lasketaan suoraan menneen kehityksen jatkeena eli peilikuvana menneestä kehityksestä. 

Väestöennuste muuttuu asiaan vaikuttajan väestöennusteeksi silloin, kun yhteiskunnallisilla päätöksillä pyritään vaikuttamaan oletettuun väestönkehitykseen. Asiaan vaikuttajan väestöennuste on yleensä tavoitteellinen – siinä ilmaistaan väestötavoite. Tähän väestötavoitteeseen pyritään kaikin keinoin. 

Tilastokeskuksen laatimat kuntakohtaiset väestöennusteet ovat tyypillisiä sivustakatsojan väestöennusteita. Niitä käytetään suunnittelussa ja päätöksenteossa sellaisenaan tai sitten käyttäjät muokkaavat niistä oman vaihtoehtoisen asiaan vaikuttajan väestöennusteen.

Tulevaisuus on epävarma, ja sitä on vaikea ennustaa. Väestöennusteen tekijä pyrkii kuitenkin tekemään mahdollisimman hyvän ennusteen. 

Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavat nämä kolme tekijää: väestön koko, ikäluokitus ja ennustekauden pituus. 

1. Ennustettavan alueen väestön määrä: Ennustettavan alueen väestömäärän koosta voi sanoa, että "mitä pienempi väestö, sitä epätarkempi ennuste". Suomen kuntien suuri määrä on ennusteentekijälle painajainen, sillä väestömäärä vaihtelee kunnissa noin 100 asukkaasta aina yli 600 000 asukkaaseen. 
2. Ikäluokitus: Väestöennuste lasketaan yleensä miehille ja naisille ikäluokittain. Ikäluokituksena käytetään joko yksi- tai viisivuotisikäluokkia. Satunnaisvaihtelu on suurempi, kun väestöennuste lasketaan yksivuotisikäluokittain kuin viisivuotisikäluokittain. Monissa pienissä kunnissa ei edes riitä väkeä jokaiseen ikäluokkaan. 
3. Ennustettavan kauden pituus: Mitä pitemmälle ennustetaan, sitä epävarmempi on tulos. Väestöennusteet voidaan jakaa lähinnä kolmeen osaan, kun tarkastellaan ennustekauden pituutta. Lyhyen aikavälin ennuste ulottuu yleensä alle viiden vuoden ajanjaksolle. Keskipitkän aikavälin ennuste ulottuu noin kymmenen vuoden päähän ja pitkän aikavälin ennuste ulottuu yli kymmenen vuoden päähän. Usein näkee vielä puhuttavan niin sanotuista ylipitkän aikavälin ennusteista, jotka ulottuvat esimerkiksi 50 vuoden päähän.

• Komponenttimenetelmä on väestönkehityksen osatekijät (syntyvyys, kuolevuus, muuttoliike) huomioiva väestöennustemenetelmä.
• Väestöennuste/väestöskenaario on menneen väestönkehityksen perusteella tehty laskelma tulevaisuudesta.
• Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän suhdetta 15–64-vuotiaiden eli työikäisen väestön määrään. 
• Väestösuunnite on päätettyihin tai suunniteltuihin yhteiskuntapoliittisiin toimiin perustuva väestökehityksen laskelma.

Tutustu seuraaviin artikkeleihin:

• Pekka Myrskylä 2022: Bye bye suuret ikäluokat (Tieto&trendit)
• Miina Keski-Petäjä 2022: Lapsia yhteiskunnan talkoisiin – syntyvyyden ja syntyvyyshuolen historiaa Suomessa (Tieto&trendit)

Humoristinen tilastoguru ennustaa Tilastokeskuksen YouTube-kanavalla:

• Guru: Työllisyysaste
• Guru: Syntyvyyskehitys
• Guru: Kuluttajien luottamus