Väestö tilastoina
Tämä oppaan viimeinen varsinainen osio tutustuttaa sinut koko maapallon väestönkehitykseen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Osiossa tarkastellaan maailman väestön jakaantumista maanosittain ja maittain sekä käsitellään taloudellisen kehityksen näkymistä väestöilmiöissä. Lisäksi tutustut hedelmällisyyteen ja kuolevuuteen eri maissa sekä eri maiden väestötiheyteen.
Tämänkin osion lopussa on kertaustehtäviä. Seuraavassa Testaa tietosi -osiossa on vielä kysymyksiä koko oppaasta. Saatko kaikki oikein? Tehtävien jälkeen voit antaa vielä palautetta tästä oppaasta.
Väestönkasvu oli esihistoriallisena aikana erittäin altis vaihteluille. Kuolevuus oli korkea ja jokapäiväisen ravinnon hankkiminen tuotti vaikeuksia. Väkiluvun on arvioitu alkaneen kasvaa vasta silloin, kun ihmiset siirtyivät viljelemään maata eli siirtyivät pysyvämmin asumaan paikoilleen.
On arvioitu, että noin 30 000 vuotta sitten maapallolla asui muutama satatuhatta ihmistä. Noin 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua väkiluvun on arvioitu nousseen kuuteen miljoonaan, ja ajanlaskun alussa väkiluku olisi ollut jo 252 miljoonaa. Nämä laskelmat perustuvat muutamien väestötietelijöiden ja historioitsijoiden (Biraben, Coale, Sauvy ja Bourgeois-Pichat) tekemiin arvioihin.
Maapallon väestön on arvioitu pysyneen lähes samana ensimmäiset tuhat vuotta ajanlaskumme alusta. Olihan tuo aika Euroopassa jatkuvien sotien ja tautien aikaa. Kun ensimmäinen vuosituhat vaihtui, maapallon väkiluvun arvioitiin olevan sama kuin ajanlaskumme alussa eli noin 250 miljoonaa. Siitä väestö alkoi kuitenkin pikkuhiljaa kasvaa. Kun musta surma verotti 1300-luvulla väestöstä kymmeniä miljoonia, jäi tämä viimeiseksi kerraksi, kun maapallon väestö väheni.
Maapallon menneen kehityksen arvioihin voit tutustua United States Census Bureau -sivulla. Huomaa, että väestöhistorioitsijat ovat jokseenkin erimielisiä maapallon menneestä väestönkehityksestä.
Maapallon väestö alkoi voimakkaammin kasvaa 1800-luvulla, kun kuolevuus alkoi aleta. Yleisen hygienian lisääntymisellä oli merkittävä vaikutus kuolevuuden alenemiseen. Ensimmäisen miljardin maapallon väkiluku saavutti 1800-luvun alkupuolella ja toinen miljardi tuli täyteen 1920-luvulla. Tuon toisen miljardin ylittämiseen kului yli sata vuotta. Kolmas miljardi ylitettiin jo 40 vuoden kuluttua ja siitä väestönkasvu vain kiihtyi; neljäs miljardi ylitettiin 14 vuodessa, viides 13 vuodessa ja kuudennen miljardin ylitykseen tarvittiin enää 12 vuotta!
Lähde: United Nations, Global Issues/population
*Huomaa, että tieto maailman väkiluvusta on verrattain epävarma ja perustuu monien maiden kohdalla karkeaan arvioon. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) mukaan maailman väestö ylitti 8 miljardin rajan vuoden 2022 lopussa, mutta esimerkiksi US Census Bureaun arvion mukaan maapallon väkiluku oli vielä vuoden 2023 alussa reilu 7,9 miljardia.
Seuraavassa esimerkissä voit tutustua tarkemmin väestönkehitykseen ajanlaskun alusta.
Maailman väkiluvun arvioidaan olleen noin 250 miljoonaa ajanlaskumme alussa. Määrän kaksinkertaistumiseen 600 miljoonaan kului 1600 vuotta. 1700-luvulla väestön määrä alkoi kasvaa huomattavasti mm. maatalouden tuotantomenetelmien kehityksen ja teollisen vallankumouksen seurauksena. Tärkeä selittävä tekijä on väestön terveydentilan huomattava parantuminen, joka on ollut seurausta hygieenisten olojen kohentumisesta ja rokotusten yleistymisestä. 1700-luvun puolivälissä väestön määrä kohosi 800 miljoonaan.
Vuoden 2022 lopulla maapallolla asui yli kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin 300 vuotta aikaisemmin, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tilaston mukaan noin 8 miljardia. Tämä on yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 1950, jolloin ihmisiä on arvioitu olleen n. 2,5 miljardia.
YK:n vuoden 2022 ennusteiden mukaan maailman väestö kasvaa edelleen, vaikka kasvu hidastuu. Väestön ennakoidaan kasvavan 8,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä, 9,7 miljardiin vuoteen 2050 ja 10,4 miljardiin vuoteen 2100 mennessä.
Kuvio. Maapallon väestön historiallinen kehitys
Lähde: United Census Bureau: Historical Estimates of World Population ja United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2022). World Population Prospects 2022, Online Edition.
Tutustu myös World Population History -sivustoon, joka havainnollistaa maapallon väestönkehitystä.
Seuraavassa esimerkissä näet Yhdistyneitten kansakuntien (YK) väestöennusteen.
Maailman väkiluvun ennustetaan YK:n vuoden 2022 väestöennusteen keskivaihtoehdon mukaan kohoavan 8,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 9,7 miljardiin vuonna 2050 ja 10,4 miljardiin vuonna 2100. Tuleva väestönkasvu on kuitenkin erittäin riippuvainen syntyvyyden kehityksestä.
Suhteellisen pienetkin muutokset syntyvyyden kehityksessä voivat aiheuttaa suuria muutoksia väestön määrässä, kun tarkastellaan pitkän aikavälin kehitystä. YK tekeekin useita vaihtoehtoisia ennusteita erilaisilla syntyvyysolettamuksilla. Sen mukaan väestömäärä kohoaa kuitenkin 95 prosentin todennäköisyydellä keskivaihtoehtoa mukaillen 9,4−10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja 8,9−12,4 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Todennäköisyys sille, että väestönkasvu saavuttaa huippunsa ennen vuotta 2100, on arvion mukaan 50 prosenttia.
Kuvio. YK:n väestöennusteet vuoteen 2100
Vuonna 2021 maailman väestöstä noin 84 prosenttia asui kehittyvillä alueilla ja noin 16 prosenttia kehittyneillä alueilla. Kehittyvien alueiden väestönkasvu oli noin yksi prosenttia vuonna 2021, kun se kehittyneillä alueilla oli tippunut miinusmerkkiseksi ollen -0,03 prosenttia! Maailman 46 vähiten kehittynyttä maata ovat nopeimmin kasvavien maiden joukossa, joista monen odotetaan jopa tuplaavan väestönsä vuosien 2022−2050 aikana. Tutustu tarkemmin YK:n käyttämiin aluemääritelmiin kuten kehittynyt ja kehittyvä alue.
Vuonna 2021 eniten väkeä oli Aasiassa − 4,7 miljardia eli noin 60 prosenttia koko maailman väestöstä. Seuraavaksi suurin väkimäärä oli Afrikassa − 1,4 miljardia (17,5 %), ja kolmanneksi eniten Euroopassa, jossa asui 746 miljoonaa ihmistä (9,5 %).
Maapallon väkiluku on nyt noin 8 miljardia, kun se vielä 1950-luvulla oli noin 2,5 miljardia. Eniten väkiluku on kasvanut Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
| Väestö (1000 asukasta) | Väestöosuus % | ||
|---|---|---|---|
| Alue | 1950 | 2021 | 2021 |
| Aasia | 1 365 953 | 4 680 790 | 59,4 |
| Afrikka | 225 120 | 1 377 285 | 17,5 |
| Eurooppa | 547 304 | 745 853 | 9,5 |
| Latinalainen Amerikka ja Karibia | 166 137 | 654 148 | 8,3 |
| Pohjois-Amerikka | 160 754 | 374 641 | 4,8 |
| Oseania | 12 406 | 44 215 | 0,6 |
| Maailma yhteensä | 2 477 675 | 7 876 932 | 100 |
1980-luvulta lähtien väestönkasvu on ollut nopeinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vuonna 2022 alueen väestö kasvoi 2,5 prosentin vuosivauhtia. Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhteenlaskettu väestö oli yhtä suuri kuin Saharan eteläpuolisen Afrikan väestö (1,1 ja 1,2 miljardia). Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvu kuitenkin lähes pysähtyi vuosina 2021–2022. YK odottaa Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden jatkavan kasvuaan vuoteen 2100 saakka. Alueen väkiluku kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, ja kattaa yli puolet maailman väestön kasvusta vuoteen 2050 asti. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Aasian väestönkasvu on pudonnut lähinnä Kiinan väestönkasvun supistuttua.
Vuonna 2022 eniten ihmisiä asui Kiinassa ja Intiassa − 1,4 miljardia kummassakin. Kiinan väkiluku ylitti jo vuonna 1982 suoritetussa väestönlaskennassa miljardin asukkaan rajan. Intia on kirinyt Kiinaa kiinni viime vuosina, ja YK on arvioinut sen väkiluvun jo ylittäneen Kiinan (englanniksi).
Maailman tämän hetken kolmanneksi väkirikkain maa Yhdysvallat on edellisiä huomattavasti pienempi 338 miljoonalla asukkaallaan. Vuonna 2050 Nigeriasta ennustetaan tulevan maailman kolmanneksi suurin valtio 377 miljoonan väkiluvullaan, kun se ohittaa Yhdysvaltojen 375 miljoonan väestömäärän.
Kasvu onkin epätasaista maailman väkirikkaimpien maiden kesken, ja vuoteen 2050 asti yli puolet ennustetusta kasvusta keskittyy vain kahdeksaan maahan: Kongon demokraattiseen tasavaltaan, Egyptiin, Etiopiaan, Intiaan, Nigeriaan, Pakistaniin, Filippiineihin ja Tansaniaan.
| Maa | Väestö (tuhatta asukasta) |
|---|---|
| Kiina | 1 425 887 |
| Intia | 1 417 173 |
| Yhdysvallat | 338 290 |
| Indonesia | 275 501 |
| Pakistan | 235 825 |
| Nigeria | 218 541 |
| Brasilia | 215 313 |
| Bangladesh | 171 186 |
| Venäjä | 144 713 |
| Meksiko | 127 504 |
| Japani | 123 952 |
| Etiopia | 123 380 |
Suomi oli vuonna 2022 väkiluvultaan maailman 118. suurin valtio (tai valtioon verrattava alue). Väkiluvultaan suunnilleen Suomen kokoisia maita ovat esimerkiksi Slovakia ja Norja.
Väestömäärältään maailman pienin itsenäinen valtio on paavin hallinnoima Vatikaani, jossa asuu alle 1 000 henkilöä. Seuraavaksi pienimmät valtiot löytyvät Tyynenmeren saarilta. Näistä pienimmät ovat Tuvalu (noin 11 000 asukasta) ja Nauru (noin 13 000 asukasta).
Yli puolen miljoonan asukkaan maista ylivoimaisesti tiheimmin asuttu on Kiinaan kuuluva kaupunkivaltio Macao, jossa vuonna 2021 asukkaita oli yli 21 100 henkilöä neliökilometrillä (kokonaispinta-alaa kohti). Sen jälkeen tulivat kaupunkivaltiot Singapore ja Hongkong, joka on myös Kiinaan kuuluva erityishallintoalue. Singaporessa asukkaita oli yli 8 500 ja Hongkongissa hieman alle 7 000 henkilöä neliökilometrillä. Näiden maiden jälkeen tiheimmin asutut maat olivat Bahrain (1 869), Malediivit (1 738) ja Malta (1 772 henkilöä).
Maailman väkirikkaimpien maiden väestöntiheys jää huomattavasti jälkeen näiden tiheimmin asuttujen maiden väestöntiheydestä. Vuonna 2021 Kiinan väestöntiheys oli 149 ja Intian yli kolminkertainen eli 473.
| Maa | Väkiluku (1 000 henkilöä) | Väestöntiheys, asukkaita/km² |
|---|---|---|
| Macao (Kiina) | 687 | 21 456,5 |
| Singapore | 5 941 | 8 698,5 |
| Hongkong (Kiina) | 7 495 | 6 819,5 |
| Bahrain | 1 463 | 1 868,8 |
| Malediivit | 521 | 1 738,2 |
| Malta | 527 | 1 672,2 |
| Bangladesh | 169 356 | 1 301,0 |
| Palestiina | 5 133 | 852,7 |
| Taiwan | 23 860 | 673,8 |
| Mauritius | 1 299 | 639,9 |
Maailman harvaanasutuimmille maille ovat tyypillisiä asumiseen kelpaamattomat autiomaa-alueet. Maailman harvaanasutuin maa vuonna 2021 oli Länsi-Sahara, jossa asui vain 2,1 henkilöä neliökilometrillä. Sitten tulivat Mongolia (2,2), Namibia (3,1), Australia (3,4) ja Suriname (3,9).
| Maa | Väkiluku (1000 henkilöä) | Väestöntiheys, asukkaita/km² |
|---|---|---|
| Länsi-Sahara | 566 | 2,1 |
| Mongolia | 3 348 | 2,2 |
| Namibia | 2 530 | 3,1 |
| Australia | 25 921 | 3,4 |
| Suriname | 613 | 3,9 |
| Libya | 6 735 | 4,0 |
| Guyana | 805 | 4,1 |
| Kanada | 38 155 | 4,2 |
| Mauritania | 6 615 | 4,5 |
| Botswana | 2 588 | 4,6 |
Väestöntiheydeltään Suomen (18,3 henkilöä neliökilometrillä) kokoisia olivat Mali (18) ja Algeria (18,5) vuonna 2021.
| Maa | Väkiluku (1000 henkilöä) | Väestöntiheys, asukkaita/km² |
|---|---|---|
| Norja | 5 403 | 17,8 |
| Mali | 21 905 | 18,0 |
| Suomi | 5 536 | 18,3 |
| Algeria | 44 178 | 18,5 |
| Etelä-Sudan | 10 748 | 19,1 |
| Uusi-Seelanti | 5 130 | 19,4 |
| Uruguay | 3 426 | 19,8 |
| Niger | 25 253 | 19,9 |
| Bhutan | 777 | 20,3 |
| Papua-Uusi-Guinea | 9 949 | 22,0 |
Ajanjaksolla 2010−2021 korkein hedelmällisyys on ollut Nigerissä ja Somaliassa. Vuonna 2021 naisten keskimääräinen lapsiluku eli kokonaishedelmällisyysluku oli 6,86 Nigerissä ja 6,31 Somaliassa. Maailman viidentoista korkeimman hedelmällisyyden maan joukossa on 14 maata Afrikasta ja yksi Aasiasta. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kokonaishedelmällisyysluku oli 4,66 vuonna 2021.
| Maa | Lapsiluku |
|---|---|
| Niger | 6,82 |
| Somalia | 6,31 |
| Tsad | 6,26 |
| Kongon demokraattinen tasavalta | 6,16 |
| Keski-Afrikan tasavalta | 5,98 |
| Mali | 5,96 |
| Angola | 5,30 |
| Nigeria | 5,24 |
| Burundi | 5,08 |
| Benin | 4,97 |
| Burkina Faso | 4,77 |
| Tansania | 4,73 |
| Gambia | 4,68 |
| Mosambik | 4,64 |
| Afganistan | 4,64 |
Vielä ajanjaksolla 2010–2015 matalin kokonaishedelmällisyysluku oli Kiinan erityishallintoalueella Macaossa, jossa naisten keskimääräinen lapsiluku oli 1,19. Vuonna 2017 Singaporen kokonaishedelmällisyysluku alitti yhden lapsen ollen 0,95. Myös Etelä-Korean luku alitti seuraavana vuonna yhden lapsen ollen 0,97. Vuonna 2021 Hongkongin kokonaishedelmällisyysluku oli 0,75 ja Etelä-Korean 0,88. Viidentoista matalimman hedelmällisyyden maiden joukossa oli seitsemän maata Euroopasta ja kahdeksan Aasiasta.
| Maa | Lapsiluku |
|---|---|
| Hongkong (Kiina) | 0,75 |
| Etelä-Korea | 0,88 |
| Singapore | 1,02 |
| Macao (Kiina) | 1,09 |
| Taiwan (Kiina) | 1,11 |
| Andorra | 1,13 |
| San Marino | 1,13 |
| Kiina | 1,16 |
| Malta | 1,18 |
| Ukraina | 1,25 |
| Espanja | 1,28 |
| Italia | 1,28 |
| Japani | 1,30 |
| Kypros | 1,32 |
| Thaimaa | 1,33 |
Yhdenkään EU:n jäsenvaltion kokonaishedelmällisyysluku ei ollut yli kahden vuonna 2021. Euroopan unionin (EU) maista hedelmällisyys oli suurinta Ranskassa (1,79) ja Irlannissa (1,77). Suomen hedelmällisyys oli vuonna 2021 YK:n mukaan EU:n seitsemänneksi matalin yhdessä Luxemburgin kanssa (1,39). Alhaisinta hedelmällisyys oli Maltalla (1,18), Espanjassa ja Italiassa (kummassakin 1,28) sekä Kyproksella (1,32). Koko Euroopan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,48. Se on selvästi uusiutumistason (2,1) alapuolella.
Kuvio. Kokonaishedelmällisyysluku EU-maissa vuonna 2021
Lähde: Eurostat, taulukko Total fertility rate (online data code: TPS00199) (englanniksi)
Intiassa oli jo 1950-luvulla yritetty vaikuttaa hedelmällisyyden alenemiseen erilaisilla perhesuunnitteluohjelmilla, joiden vaikutus jäi kuitenkin vähäiseksi. Sen sijaan Kiinan kommunistisessa järjestelmässä ei 1960-luvun loppuun saakka puututtu näkyvissä olevaan voimakkaaseen väestönkasvuun, jonka suurimpana syynä oli korkea hedelmällisyys.
Kiinassa alettiin 1970-luvun lopussa toteuttaa niin sanottua yhden lapsen politiikkaa, ja hedelmällisyys laski voimakkaasti. Tosin hedelmällisyys ehti jo aleta Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikana tehokkaiden perhesuunnittelutoimenpiteiden ansiosta. Yli 30 vuotta kestäneestä yhden lapsen politiikasta luovuttiin vuonna 2015, minkä myötä perheillä on nyt mahdollisuus hankkia kaksi lasta.
Sen sijaan Intiassa perhesuunnitteluohjelmat eivät tehonneet samalla tavalla kuin Kiinassa. Kuitenkin Intiassakin hedelmällisyyden lasku on jatkunut tasaisesti 2020-luvulle saakka. Kahden maailman väkirikkaimman maan hedelmällisyyden kehitys viimeisten 70 vuoden aikana on esitetty seuraavassa kuviossa. Kun 1950-luvun alussa molempien maiden hedelmällisyys oli samalla korkealla tasolla, 1970-luvulla ne alkoivat selvästi erota toisistaan.
Samassa kuviossa vertaillaan hedelmällisyyden keskiarvoja viiden vuoden ajanjaksoilta. Mukana on myös Suomen hedelmällisyyden kehitys vuosilta 1950–2020. Se on ollut 1990-luvun lopusta suunnilleen samalla tasolla kuin Kiinassa. Vuodesta 2020 lähtien Kiinan kokonaishedelmällisyysluku on kuitenkin ollut Suomea pienempi. Intiassa hedelmällisyys on vuosien 2015–2020 välissä laskenut tasaisesti kohti lukua 2.
Muista kuitenkin, että Intiassa ja erityisesti Kiinassa hedelmällisyys on hyvin erilainen eri osissa maata. Varsinkin Kiinan kaupungeissa hedelmällisyys on erittäin alhainen, mutta paikoin korkea maaseudulla.
Kuvio. Hedelmällisyyden kehitys Kiinassa, Intiassa ja Suomessa 1950–2020
Elinajanodote kuvaa eri-ikäisten ihmisten tilastollista jäljellä olevaa elinaikaa. Elinajan pituuteen vaikuttaa niin alle vuoden vanhojen kuolevuus kuin kaikkien muidenkin ikäluokkien kuolevuus. Elinaikojen erot ovat suuret kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä. Erityisen paljon elinajan pituuteen vaikuttaa lasten kuolevuus, joka on ollut kehittyvissä maissa selvästi muita maita suurempaa. Lapsikuolleisuus on kuitenkin viime vuosina selvästi pienentynyt.
Kun vuonna 1990 maailmassa kuoli vielä 12,6 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta, vuonna 2015 määrä oli laskenut jo 5,9 miljoonaan. Vuoteen 2021 mennessä määrä on laskenut edelleen lähelle 5 miljoonaa. Työ lapsikuolleisuuden vähentämiseksi kuitenkin jatkuu edelleen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 38 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta saataisiin pelastettua.
Vuonna 2021 lyhimmät miesten elinajat olivat Lesothossa (50,4 vuotta) ja Tšadissa (50,8 vuotta). YK:n tilastojen mukaan miesten pisimmät elinajat olivat Monacossa (84,3), Australiassa (83,2) ja Macaossa (82,8).
| Miesten korkein odotettavissa oleva elinaika | Miesten lyhyin odotettavissa oleva elinaika | ||
|---|---|---|---|
| Maa | Vuotta | Maa | Vuotta |
| Monaco | 84,3 | Lesotho | 50,4 |
| Australia | 83,2 | Tšad | 50,8 |
| Macao (Kiina) | 82,8 | Keski-Afrikan tasavalta | 51,6 |
| Hongkong (Kiina) | 82,7 | Nigeria | 52,3 |
| Sveitsi | 82,0 | Somalia | 53,2 |
| Japani | 81,8 | Swasimaa | 53,4 |
| Norja | 81,6 | Etelä-Sudan | 53,4 |
| Malta | 81,4 | Namibia | 55,7 |
| Islanti | 81,2 | Mosambik | 56,2 |
Naisten lyhin elinaika vuonna 2021 oli Nigeriassa (53,1 vuotta), Tšadissa (54,3) ja eteläisen Afrikan Lesothossa (55,9). Naisilla pisimmät elinajanodotteet olivat Kiinan erityishallintoalueilla Hongkongissa (88,3) ja Macaossa (87,9) sekä Japanissa (87,7).
| Naisten korkein odotettavissa oleva elinaika | Naisten lyhyin odotettavissa oleva elinaika | ||
|---|---|---|---|
| Maa | Vuotta | Maa | Vuotta |
| Hongkong (Kiina) | 88,3 | Nigeria | 53,1 |
| Macao (Kiina) | 87,9 | Tšad | 54,3 |
| Japani | 87,7 | Lesotho | 55,9 |
| Monaco | 87,7 | Keski-Afrikan tasavalta | 56,3 |
| Etelä-Korea | 86,8 | Etelä-Sudan | 56,5 |
| Malta | 86,1 | Somalia | 57,4 |
| Sveitsi | 85,9 | Norsunluurannikko | 59,9 |
| Australia | 85,8 | Guinea | 60,1 |
| Espanja | 85,8 | Mali | 60,3 |
Voit tutustua eri alueiden väestömäärä- ja väestönkasvulukuihin ja erilaisiin hedelmällisyys- ja kuolleisuuslukuihin joko Yhdistyneiden kansakuntien (YK) väestötietopalvelussa tai Yhdysvaltojen väestönlaskentatoimiston (U.S. Census Bureau) -sivuilla.
Gapminder-sovelluksen avulla voit tarkastella maailman väestökehitystä interaktiivisesti. Gapminder on ruotsalainen säätiö, jonka asiantuntijat ovat kehittäneet monipuoliseen grafiikkaan ja animaatioihin perustuvia havainnollisia esityksiä maailman väestökehityksestä viimeisten 200 vuoden aikana. Tutustu myös Gapminderin grafiikoihin perustuvaan Don't Panic − The Facts About Population -dokumenttiin vuodelta 2013.