Työelämä tilastoina
Tässä osiossa perehdyt palkansaajien ansioiden tilastointiin. Osiossa kerrotaan, mitä ansiot mittaavat ja mistä ne saadaan. Palkansaajien ansioita tarkastellaan ammattiluokituksen ja koulutuksen mukaan. Lisäksi vertaillaan suomalaisten ansioita muiden eurooppalaisten ansioihin ja tutustutaan työvoimakustannuksiin. Tuttuun tapaan pääset taas lopuksi testaamaan osaamistasi kertaustehtävien avulla.
Tilastokeskus tilastoi säännöllisen työajan ansioita ja kokonaisansioita. Nämä ansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki maksetut lisät ja luontoisedut. Kokonaisansiot sisältävät myös ylityökorvaukset. Ansiot eivät sisällä tulospalkkioita tai lomarahoja.
Vuonna 2021 Suomessa työskennelleiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansion mediaani oli 3 315 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa, että koko kuukauden täyttä työviikkoa tehnyt keskimääräinen palkansaaja ansaitsi bruttona kaikki palkanosat huomioituna tämän verran.
Tilastokeskus ilmoittaa kuukausitason ansiotiedot perustuen kokoaikaisten palkansaajien tietoihin. Tällä pyritään tekemään ansiotiedoista työajan suhteen vertailukelpoisia. Osa-aikaisten palkansaajien ansiot näkyvät palkkatilastoissa vain tarkasteltaessa tuntipalkkoja.
Eri toimialat ja ammatit ovat erilaisia palkkauskäytännöiltään, ja on hyvin vaikea määritellä sitä, mikä osa palkkauksesta on peruspalkkaa. Onkin yksiselitteisempää tilastoida sitä, mitä palkansaajille työstä maksetaan ansioina eikä palkkoina. Tällöin voidaan niputtaa yhteen kaikki palkkakuitilta löytyvät säännöllisesti maksettavat ansioerät, kuten esimerkiksi peruspalkka, henkilökohtainen lisä, vuorotyölisä, sunnuntai- ja ylityökorvaus.
Palkanlisien osuus ansioiden muodostumisesta on merkittävä, ja joillakin aloilla yli 20 prosenttia ansioista kostuu erilaisista lisistä.
Tilastokeskus saa ansiotietoja työmarkkinajärjestöiltä (mm. Elinkeinoelämän keskusliitolta ja Valtion työmarkkinalaitokselta). Tämän lisäksi Tilastokeskus tiedustelee ansiotietoja suoraan yksityisen sektorin järjestäytymättömiltä yrityksiltä sekä kunnilta ja hyvinvointialueilta. Ansiotiedot ovat siis työnantajien raportoimia ja ne perustuvat palkanlaskentajärjestelmistä saataviin tietoihin. Vuodesta 2020 lähtien yksityisen sektorin otosyritysten tulorekisteriin ilmoittamia palkkatietoja on käytetty niiden yritysten osalta, jotka ovat antaneet riittävät tiedot rekisteriin.
Palkansaajia on Suomessa noin 2,3 miljoonaa. Palkkatilastot kattavat lähes 1,8 miljoonaa palkansaajaa. Alle viisi henkilöä työllistävät yritykset eivät kuulu palkkatilastojen kohdejoukkoon.
Tilastokeskus julkaisee useampaa palkkatilastoa. Työnantajasektorikohtaisia palkkatilastoja ovat
Palkkarakennetilasto yhdistää työnantajasektorikohtaiset tilastot yhdeksi tilastokokonaisuudeksi.
Työnantajasektorikohtaiset ovat virallisista palkkatilastoista ajankohtaisimpia. Palkkarakennetilasto mahdollistaa koko kansantalouden ansioiden tarkastelun vuositasolla ja erilaisilla taustamuuttujilla. Ansiotasoindeksi kuvaa palkansaajien ansioiden muutosta vuosien ja vuosineljännesten välillä. Huomaathan, että palkkatilastot eivät sisällä yrittäjien ansiotietoja.
Seuraava kuvio esittää kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioiden jakauman vuonna 2021. Se perustuu noin 1,45 miljoonan palkansaajan kokonaisansioihin. Kuviosta ilmenee, kuinka monta prosenttia palkansaajista kuului kuhunkin sadan euron luokkaan. Esimerkiksi 4,36 prosenttia kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi 2 801–2 900 euroa kuukaudessa. Tämä on yksittäisistä hintahaarukoista prosenttiosuudeltaan suurin.
Kuvio havainnollistaa myös tilastollisia käsitteitä. Se osoittaa esimerkiksi, missä kohdin palkkajakaumaa kokoaikaisten palkansaajien mediaaniansio (3 315 euroa) sijaitsee. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä havaintoa. Mediaania vähemmän ansaitsee puolet palkansaajista, ja puolet palkansaajista ansaitsee sitä enemmän.
Palkansaajien kokonaisansioiden (aritmeettinen) keskiarvo oli 3 738 euroa kuukaudessa. Se on mediaania selkeästi suurempi. Tämä kertoo palkkajakauman muodosta: se on oikealle vino. Ansioiden vaihtelu on mediaanin vasemmalla puolella pienempää kuin sen oikealla. Eli pienet ansiot ovat keskittyneet lähelle toisiaan, suurissa ansioissa vaihtelu on suurempaa.
Kuvio. Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden jakauma vuonna 2021
Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilaston sisäinen tietokanta
Kuviossa 1. desiili on sen euromääräisen kokonaisansion kohdalla, mitä vähemmän ansaitsi 10 prosenttia kokoaikaisista palkansaajista (2 302 euroa). Palkkarakennetilastossa heitä oli noin 145 000. Vastaavasti 9. desiili osoittaa sen kohdan, mitä vähemmän 90 prosenttia kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi kuukaudessa.
Palkkaus on sidottu pitkälti ammattiin, sillä työmarkkinoilla palkkaa maksetaan pääsääntöisesti tehdyn työn perusteella. Toki erilaiset palkanlisät, ikälisät, henkilökohtaiset palkanosat ja ylityökorvaukset vaikuttavat ansioihin peruspalkkauksen ohella, mutta nekin on tyypillisesti sidottu työehtosopimuksissa palkansaajan toimenkuvaan. Vajaa 90 prosenttia palkansaajista kuuluu yleissitovien tai ei-yleissitovien työehtosopimusten piirin.
Suomessa on tuhansia erilaisia ammatteja. Ammattiluokitus 2010 perustuu kansainväliseen ammattiluokitukseen (ISCO) ja siinä on tarkimmalla tasolla noin 500 erilaista ammattiluokkaa. Tämä tarkoittaa, että luokituksen tarkin taso niputtaa yhteen useita erilaisia ammatteja.
Seuraavassa kuviossa esitellään ansiotasoa ammattiluokituksen pääryhmissä. Johtajien mediaaniansio 6 963 euroa kuukaudessa on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijöiden mediaaniansio 2 577 euroa kuukaudessa. Tästä huolimatta Suomessa on suhteellisen pienet tuloerot Euroopan mittapuulla (lue tästä enemmän osiosta 6.8 Ansiotaso Euroopassa).
Kuvio. Kokonaisansioiden mediaaniansio ammattiluokituksen (AML 2010) pääryhmän ja sukupuolen mukaan vuonna 2021
Seuraavissa osioissa ansioita tarkastellaan koulutusasteen ja työpaikan sijainnin mukaan. Huomaa, että näissäkin tarkasteluissa keskeisin ansiotasoa määrittävä tekijä on ammatti. Esimerkiksi se, että Uudellamaalla on korkeampi ansiotaso kuin muualla maassa, johtuu pitkälti siitä, että Uudellamaalla on suhteellisesti enemmän korkeasti palkattuja ammatteja verrattuna muuhun maahan eikä suoranaisesti siitä, että Uudellamaalla ansaitsisi samassa ammatissa enemmän kuin muualla maassa, vaikka näinkin toisinaan on.
Korkeasti koulutettujen ansiotaso on keskimäärin suurempi kuin vähemmän koulutettujen. Perusasteen jälkeen opintonsa lopettaneiden mediaaniansiot jäivät vuonna 2021 noin 2 741 euroon, kun taas ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaaniansio oli 4 400 euroa.
Kuvio. Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansion mediaani koulutusasteen mukaan vuonna 2021
Palkkatilastoissa perusasteeseen luetaan myös ne palkansaajat, joiden tutkintoa ei tiedetä. Esimerkiksi ulkomailla tutkintonsa suorittaneet lukeutuvat tähän ryhmään, ja he korottavat ryhmän keskimääräistä ansiotasoa. Katso lisää luokituksista.
Uudellamaalla ansiotaso on selkeästi muita maakuntia suurempi. Muiden maakuntien mediaaniansiot muistuttavat toisiaan, kuten näet seuraavasta kuviosta.
Maakuntien väliset erot keskiansioissa johtuvat osittain ammattirakenteesta. Esimerkiksi Uudellamaalla työskentelee muuta maata enemmän johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita. Näissä ammattiryhmissä ansiotaso on keskimäärin muita ammattiluokkia suurempi.
Maakuntakohtaiset ansiotiedot lasketaan palkansaajan työpaikan (toimipaikan) sijainnin perusteella. Sijaintitiedot valmistuvat muita ansiotilaston tietoja myöhemmin.
Kuvio. Kokoaikaisten palkansaajien mediaaniansio maakunnittain 2021
Ansioiden kehitys noudattelee eri työnantajasektoreilla melko samaa trendiä. Ansioilla on nousupaineita korkeasuhdanteessa ja vastaavasti matalamman suhdanteen aikaan ansiot nousevat maltillisemmin.
Ansiotasoindeksi on palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä mittaava indeksi, joka sisältää tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat kertaerät. Työmarkkinajärjestöt seuraavat aktiivisesti ansiotasoindeksin kehitystä ja käyttävät tuloksia palkkaneuvotteluiden tukena. Tunnettuja työmarkkinajärjestöjä ovat mm. Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntatyönantajat, SAK ja Akava.
Ansiotasoindeksin rinnalla julkaistaan säännöllisen ansion indeksiä, joka eroaa ansiotasoindeksistä siten, että siinä ei ole mukana tulospalkkioita ja sopimuksiin perustuvia kertaeriä.
Kuluttajahintojen muutos eli inflaatio huomioidaan ansiotasoindeksissä julkaisemalla niin sanottua reaaliansioiden muutosta. Reaaliansioiden muutos kertoo sen, kuinka paljon nimellisansioiden ostovoima muuttuu, kun hintojen muutos on vähennetty ansiotason muutoksesta. Vuodesta 2022 lähtien Tilastokeskus on julkaissut reaaliansiokehitystä myös indekseinä perusvuosilla 2005 ja 2015.
Kuvio. Ansioiden kehitys työnantajasektoreittain 2006–2021
Useimmat eurooppalaiset maat tuottavat joka neljäs vuosi Euroopan unionin (EU:n) tilastoviranomaisen Eurostatin vaatimuksesta palkkarakennetilaston. Tämä yhdenmukaistettu Structure of Earnings -tilasto perustuu Euroopan unionin asetukseen (nro 530/1999).
Tilaston tiedot kerätään neljän vuoden välein. Viimeisimmät julkaistut tiedot on kerätty vuodelta 2018 ja uusin tieto kerättiin vuonna 2022. Tiedot auttavat hahmottamaan eri maiden ansiotasoa. Lisäksi tilaston avulla voidaan ryhmitellä ansioita mm. työpaikan toimialan ja koon tai palkansaajan koulutusasteen tai ammattiluokituksen mukaan.
Ansiotasoa voidaan vertailla kääntämällä ansiot esimerkiksi euroiksi vallitsevan valuuttakurssin mukaan. Tällöin ei kuitenkaan huomioida vertailussa sitä, että eri maissa on erilainen hintataso. Esimerkiksi Norjassa eurolla saa vähemmän kuin Serbiassa. Onneksi niin sanotuilla ostovoimapariteettilaskelmilla (PPP) voidaan ottaa hintataso huomioon ja vertailla eri maiden palkansaajien ansioiden ostovoimaa suhteessa toisiinsa. Ostovoimapariteetista käytetty lyhenne PPP tulee englanninkielisistä sanoista purchasing power parity.
Suomalaisen palkansaajien menestys eurooppalaisessa palkkavertailussa riippuu siitä, vertaillaanko euromääräisiä ansiota vai tarkastellaanko ansioiden ostovoimaa. Jos vertaillaan euromääräisiä ansioita, oli Suomessa yhdeksänneksi suurin ansiotaso. Mikäli ostovoima huomioidaan, suomalaisten sijoitus laskee kahdenneksitoista, kuten voit nähdä seuraavasta kuviosta.
Kuvio. Kuukausiansiot Euroopan maissa valuuttakurssein ja hintataso huomioiden (ostovoimapariteetein) vuonna 2018
Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2018, Mean monthly earnings by sex, age and economic activity
Kuviossa esitetyt luvut kuvaavat eri maiden ansioiden keskiarvoa. Mielenkiintoisempaa on verrata ansiotasoa eri maissa samojen ammattiryhmien välillä. Seuraavasta taulukosta löydät suomalaisten keskiarvoansiot ammattiluokittain, sekä Euroopan pienimmät ja suurimmat keskiarvoansiot ammattiluokan mukaan. Taulukossa on myös Suomen sijoitus kussakin ammattiluokassa.
Suomalaisten erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ansioiden ostovoima on suhteellisesti heikompi kuin suomalaisten suorittavien työntekijöiden. Esimerkiksi suomalaisten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ostovoima on suhteellisen hyvä, sillä se on seitsemänneksi paras ostovoimapariteetilla (PPP) mitattuna. Taulukon tulokset heijastelevat suomalaisten työmarkkinoiden keskeistä piirrettä: erot ansiotuloissa ammattiluokkien välillä ovat keskimäärin pienempiä kuin muualla maailmassa.
| Ammattiluokan (AML 2010) pääryhmä | Suomi | Pienimmät ansiot | Suurimmat ansiot | Suomen sijoitus (PPP) |
|---|---|---|---|---|
| Johtajat | 7 135 | 777 Albania | 10 299 Sveitsi | 8. |
| Erityisasiantuntijat | 4 304 | 528 Albania | 8 348 Sveitsi | 9. |
| Asiantuntijat | 3 389 | 481 Albania | 6 796 Sveitsi | 12. |
| Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät | 2 746 | 449 Albania | 5 581 Sveitsi | 12. |
| Palvelu- ja myyntityöntekijät | 2 521 | 278 Albania | 4 905 Sveitsi | 7. |
| Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. | 2 375 | 231 Albania | 4 969 Sveitsi | 8. |
| Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät | 3 105 | 287 Albania | 5 468 Islanti | 7. |
| Prosessi- ja kuljetustyöntekijät | 3 137 | 297 Albania | 5 253 Sveitsi | 7. |
| Muut työntekijät | 2 284 | 262 Albania | 3 085 Sveitsi | 8. |
Lähde: Eurostat, Structure of Earnings 2018, Mean monthly earnings by sex, economic activity and occupation
Työvoimakustannukset ovat työvoiman käytöstä työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Niiden mittarina on tavallisesti kustannus palkansaajan tekemää työtuntia kohden. Kustannuksiin vaikuttavat palkat, sosiaalikustannukset ja muut pienemmät kustannuserät, sekä toisaalta tehtyjen työtuntien määrä. Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin eivät siis sisälly vuosilomat tai muut poissaolot.
Suurin osa työvoiman kokonaiskustannuksista, noin 76 prosenttia, muodostuu palkasta. Tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen osuus (kuviossa välitön ansio) kaikista työvoimakustannuksista on Suomessa noin 60 prosenttia – luku vaihtelee hieman työnantajasektoreittain ja toimialoittain. Vapaapäivien palkoista, jotka sisältävät loma-ajan ja muun ei-tehdyn työajan palkan, muodostuu kymmenisen prosenttia, ja kertaluonteiset erät, esimerkiksi tulospalkkiot ja lomarahat, muodostavat kuutisen prosenttia kustannuksista. Sosiaaliturvan kustannukset, jotka sisältävät sairauslomien ja lapsen hoitoon liittyvät palkat, ovat reilu 20 prosenttia, ja vajaa pari prosenttia kertyy esimerkiksi koulutuksesta ja rekrytoinneista.
Kuvio. Työvoimakustannusten keskimääräinen rakenne Suomessa
Keskimääräinen tehdyn työtunnin kustannus Suomessa vuonna 2021 oli 35,1 euroa, kun se euromaissa keskimäärin oli 32,8 euroa. Itäisen Euroopan maat erottuvat selkeästi alemmalla tuntikustannustasolla.
Matalimmat työvoimakustannukset (tehtyä työtuntia kohti) olivat vuonna 2021
Korkeimmat Euroopan maiden tuntikustannukset olivat vuonna 2021
Työvoimakustannuksissa lähimpänä Suomen tasoa Euroopan maista olivat vuonna 2021 Saksa 37,2 eurolla ja Irlanti 33,5 eurolla.
Kuvio. Työvoimakustannukset tehtyä tuntia kohden joissakin Euroopan maissa vuonna 2021
Merkittävä osa maiden välisestä kilpailukyvystä koostuu työvoimakustannuksista. Kilpailukyky taas vaikuttaa maan vientihyödykkeiden ja -palvelujen kysyntään. Viime vuosina tuntikustannusten kasvu on ollut Suomessa hitaampaa kuin Euroopan unionissa keskimäärin: vuodesta 2016 vuoteen 2021 kustannukset kasvoivat Suomessa reilu neljä prosenttia, Euroopan unionissa puolestaan vajaa neljätoista prosenttia.
Työvoimakustannusten lisäksi myös monet muut tekijät, kuten panostukset koulutukseen ja työvoiman kehittämiseen, vaikuttavat maiden kilpailukykyyn.
Kilpailukyvyn näkökulmasta on oleellista tarkastella Suomelle tärkeiden vientimaiden työvoimakustannusten kehitystä. EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli lähes 60 prosenttia vuonna 2021.
Tärkeimmät EU-vientimaamme olivat vuonna 2021
Vuosina 2016–2021 Saksan työvoimakustannukset kasvoivat reilu 13 prosenttia, Ruotsin reilu viisi prosenttia ja Alankomaiden 11 prosenttia. EU-maiden suurin työvoimakustannusten kasvu tapahtui Romaniassa, jossa kustannukset kasvoivat jopa 60 prosenttia. Euroissa laskettuna tehdyn tunnin kustannus kasvoi kuitenkin Romaniassa vain reilu kolme euroa vuosina 2016–2021. Suomessa tehdyn tunnin kustannus kasvoi euroissa samalla aikavälillä 1,4 euroa ja EU-maissa keskimäärin 3,5 euroa. EU-maiden työvoimakustannusten kasvun keskiarvo oli lähes 14 prosenttia.
Kuvio. Työvoimakustannusten muutos Suomelle tärkeissä EU-vientimaissa vuosina 2016–2021
Tutustu Tieto&trendit-artikkeli ja -blogiteksteihin, joissa palkkoja tarkastellaan monista eri näkökulmista.