Ennen kuin päätät laatia tilastotiedoista teemakartan, kannattaa tarkistaa, ovatko tiedot alueellisesti kattavia ja luotettavia ja voiko ne ylipäätään esittää karttana.

Teemakartan laadinnassa huomioitavia seikkoja

Kun olet päättänyt laatia tilastoteemakartan, joudut vielä miettimään:

• Millä sijaintitarkkuudella tai aluetasolla (esimerkiksi maakunta, seutukunta, kunta vai kunnan osa-alue) tietoja voidaan esittää ja millä tasolla niitä on järkevintä esittää?
• Mitä haluat kartallasi kertoa?
• Kenelle laadit kartan ja millainen on kohdeyleisösi?
• Mikä on kartan luku- tai katselutilanne?

Lopuksi on vielä päätettävä, minkä teemakarttatyypin valitset esittämiseen. Karttatyypin valintaan vaikuttaa aina se, millaista tietoa kartassa esitetään. Seuraavat tekijät kannattaa ottaa huomioon:

• Millainen on muuttujan saamien lukuarvojen tyyppi?
• Mikä on mitta-asteikko?
• Onko kuvattava ilmiö tai tietoaineisto jatkuvaa vai epäjatkuvaa?

Karttatyypin valinta ja kartan laatiminen oikeita periaatteita noudattaen ei aina takaa onnistunutta karttaesitystä. Ilmiö tai muuttujan saamat lukuarvot voivat asettaa omat rajoitteensa karttaesityksen onnistumiselle. Rajoitteita voivat asettaa myös kartan mittakaava ja koko, samoin kuin tarkastelualueen tai tilastoalueiden koko.

Kartasta ei aina tule havainnollista tai se ei tuo olennaisia asioita esiin. Tällöin voit joutua miettimään uutta tarkastelunäkökulmaa ja muuttujaa, sekä sitä kautta valitsemaan uuden karttatyypin. Jos tämäkään ei tuota hyvää lopputulosta, on todettava, että teemakartta ei ollut sopivin keino välittää viestiä tai saada tietoa esiin, ja on mietittävä muita vaihtoehtoja.

Teemakarttatyyppien sopivuus erilaisiin aineistoihin ja muuttujiin

Taulukkoon on koottu eri teemakarttatyyppeihin sopivia aineiston ominaisuuksia: millainen lukuarvo- ja mitta-asteikkotyyppi sopii mihinkin karttatyyppiin sekä sopiiko karttaan jatkuva vai epäjatkuva aineisto.

1) Absoluuttisella tarkoitetaan tässä yhteydessä absoluuttisia määriä ja suhteellisella suhteellisia määriä.

2) Muuttuja voi olla jatkuva alueen sisällä (esim. väestöntiheys), mutta alueyksikkökohtaisesti esitettynä se on epäjatkuva.

Muista myös luokittelu, visualisointi ja nimeäminen

Jos lopulta toteat teemakartan sopivaksi viestintävälineeksi ja olet miettinyt sekä kartan tarkoituksen että esitystavan, ei suunnittelu kuitenkaan pääty vielä tähän. Kartta-aineistoon sopivan luokittelun pohtiminen on olennainen osa karttaesityksen laadintaa. Lisäksi kartan visualisointi, esimerkiksi kartta-alueen rajaaminen, alueiden nimeäminen ja taustakartan käyttö, vaatii hyvää suunnittelua.

Seuraavaksi tarkastellaan, miten aineiston muuttujan lukuarvotyyppi ja mitta-asteikkotyyppi vaikuttavat teemakarttatyypin valintaan.

Lukuarvotyyppi

Lukuarvoja on sekä absoluuttisia että suhteellisia. Absoluuttisia lukuarvoja ovat yksinkertaiset lukumäärätiedot. Prosenttiosuudet ja keskiarvoluvut taas ovat esimerkkejä suhteellisista lukuarvoista. Se mitä ilmiöstä halutaan viestittää vaikuttaa siihen, millaista tilastoaineistoa käytetään ja tarkastellaanko absoluuttisia vai suhteellisia lukuarvoja. Tilastoaineiston lukuarvojen tyyppi määrittää sen, mikä karttatyyppi kannattaa valita.

Absoluuttisia lukuarvoja käytetään mm. seuraavissa karttatyypeissä:

• Ruutukartta
• Dasymetrinen kartta
• Suhteellisen pistesymbolin kartta
• Pistetiheyskartta
• Isaritmikartta
• Virtauskartta

Suhteellisia lukuarvoja käytetään usein seuraavissa:

• Koropleettikartta
• Ruutukartta
• Isopleettikartta

Mitta-asteikkotyyppi

Tilastotieteessä mitta-asteikolla tarkoitetaan sitä, millaisia vertailuja ja laskutoimituksia aineistolle voidaan tehdä. Useimmiten käytetään jotain näistä neljästä: laatuero-, järjestys-, välimatka- tai suhdelukuasteikko.

Laatueroasteikko

Ei-numeeriset tiedot ovat laatueroasteikollisia (esim. kansalaisuus). Laatueroasteikollisessa teemakartassa eri värit tai erityyppiset symbolit kuvaavat esimerkiksi erilaisia palveluita (kirjastoja, uimahalleja ja ravintoloita) ja niiden sijaintia. Myös alueet voidaan jakaa eri tyyppeihin, kuten asuinalueisiin tai työpaikka-alueisiin. Kartassa alueet kuvataan eri väreillä tai erilaisilla rasterikuvioinneilla.

Järjestysasteikko

Tiedot voivat olla myös järjestysasteikollisia. Tällä asteikolla määrällisesti mitattavat tiedot luokitellaan suuruus-, paremmuus- tai muuhun järjestykseen.

Järjestysasteikolliseen aineistoon perustuu esimerkiksi kartta, jossa on esitetty kaupunkien suosituimmuusjärjestys matkailukohteena. Matkailijat ovat saaneet nimetä suosikkikohteensa. Kartassa suurin piste kuvaa kisassa ensimmäiseksi tullutta eli suosituinta kaupunkia ja pienin piste kisassa viimeiseksi jäänyttä. Jos kisa koskisi maakuntia, suosituin maakunta voitaisiin värittää jonkin värin tummimmalla tummuusasteella ja vähiten suosittu vaaleimmalla tummuusasteella.

Välimatka- ja suhdelukuasteikko

Numeeriseen mittaamiseen perustuvat tilastotiedot saavat lukuarvoja, jotka voivat olla joko välimatka-asteikollisia (esim. lämpötila) tai suhdelukuasteikollisia (esim. henkilön pituus). Nämä kaksi mitta-asteikkoa eroavat toisistaan siten, että välimatka-asteikolla ei ole absoluuttista nollapistettä kuten suhdelukuasteikolla. Suhdelukuasteikollisella aineistolla muuttujan lukuarvo 0 merkitsee, että kyseistä ilmiötä ei esiinny. Välimatka- ja suhdelukuasteikollisilla tiedoilla voidaan suorittaa laskutoimituksia, esimerkiksi laskea keskiarvo.

Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteen, mikä minkäkin kartografisen symbolin ominaisuus sopii millekin mitta-asteikolle. Esimerkiksi laatueroasteikossa pisteen sijaintia, väriä tai muotoa voidaan käyttää eri pistemäisten ilmiöiden kuvaamiseen.

Laatueroasteikkoa käytetään kvalitatiivisen aineiston kanssa. Järjestys-, välimatka- ja suhdeasteikoita kvantitatiivisten aineistojen kanssa.

Kuvattava ilmiö voi olla maantieteellisesti joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuva aineisto saa tai sen voidaan olettaa saavan lukuarvoja koko tarkastelualueella, kun puolestaan epäjatkuva aineisto ei saa tai sen ei voida olettaa saavan lukuarvoja koko tarkastelualueella.

Kun ilmiö tai muuttuja on pisteittäin esiintyvää eli epäjatkuvaa, sitä kuvataan kartassa epäjatkuvasti esimerkiksi pistesymbolikartalla. Jatkuvaa ilmiötä, kuten lämpötilaa, kuvataan jatkuvalla esitystavalla. Tällainen on esimerkiksi isaritmikartta.

Voi myös olla niin, että muuttuja on jatkuva, mutta siihen sopiva esitystapa on epäjatkuva. Koropleettikartta ja muut aluesymbolikartat ovat epäjatkuvia esitystapoja. Alueyksiköt, joita kohti esimerkiksi väestöntiheys on esitetty, ovat erillisiä yksiköitä ja näin ollen muodostavat epäjatkuvan ilmiön. Tiheys on jatkuva vain alueiden sisällä.

• Epäjatkuva aineisto on sellainen, joka ei saa lukuarvoja koko tarkastelualueella.
• Jatkuva aineisto on sellainen, joka saa lukuarvoja (myös murtolukuja) koko tarkastelualueella.
• Lukuarvo voi olla absoluuttinen tai suhteellinen. Absoluuttisia lukuarvoja ovat yksinkertaiset lukumäärätiedot. Suhteellisia lukuarvoja ovat esimerkiksi prosenttiosuudet ja keskiarvoluvut.
• Mitta-asteikko kuvaa, onko mittaus oleellisesti symboli (kuten sukupuoli) vai luku, ja millaisia laskelmia mittauksille on mielekästä tehdä: arvojen järjestäminen, erotusten laskenta tai arvojen suhteiden laskenta.