Paikkatieto on tietoa, joka sisältää viittauksen tiettyyn paikkaan tai alueeseen. Paikkatieto voi kuvata kohteen sijaintia ja sen erilaisia ominaisuuksia. Usein paikkatieto kuvaa luonnon tai rakennetun ympäristön kohteita, mutta se voi kuvata mitä tahansa toimintaa tai ilmiötä, jonka sijainti tunnetaan. Tiedosta saadaan paikkatietoa liittämällä sijaintia koskeva tieto muuhun tietoon. Tätä kutsutaan georeferoinniksi. Kartta on yksi tapa esittää paikkatietoa visuaalisesti.
Oppaan ensimmäisessä osiossa paneudutaan siihen, mihin karttoja käytetään ja miten niitä jaotellaan. Lisäksi opit, mikä on tilastoteemakartan määritelmä ja mihin tilastoteemakarttoja voi hyödyntää.
Karttaa tarvitset etenkin silloin, kun etsit vastauksia kysymyksiin: missä ilmiötä esiintyy ja minne ilmiö suuntautuu tai mitä tietyssä paikassa on ja miten paikat eroavat toisistaan. Kartan avulla minkä tahansa ilmiön alueellisen esiintymisen hahmottaa yleensä paremmin kuin taulukosta tai graafisesta kuviosta.
Alla olevassa esimerkissä tämä näkyy hyvin. Kaikilla kolmella esitystavalla on omat hyvät puolensa. Jos tarkat lukuarvot ovat käyttäjälle erityisen tärkeitä, taulukko on silloin paras esitystapa. Graafinen kuvio taas kertoo parhaiten alueiden välisen järjestyksen, kuten myös sen, sijoittuuko alue koko maan keskiarvon ylä- vai alapuolelle. Tilastoteemakartta puolestaan kuvaa parhaiten yhdellä silmäyksellä ilmiön alueellisen jakautumisen.
Katso alla olevia taulukkoa, graafista kuviota ja karttaa. Vertaa esitystapoja keskenään. Mitä tietoa kukin esitystavoista kertoo paremmin kuin toiset?
| Maakunta | Kokonaishedelmällisyys |
|---|---|
| Keski-Pohjanmaa | 1,70 |
| Ahvenanmaa | 1,58 |
| Pohjanmaa | 1,57 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 1,49 |
| Etelä-Pohjanmaa | 1,48 |
| Satakunta | 1,33 |
| Lappi | 1,32 |
| Kanta-Häme | 1,30 |
| Kainuu | 1,30 |
| Etelä-Savo | 1,29 |
| KOKO MAA | 1,26 |
| Päijät-Häme | 1,25 |
| Keski-Suomi | 1,22 |
| Uusimaa | 1,22 |
| Pohjois-Savo | 1,21 |
| Varsinais-Suomi | 1,18 |
| Pirkanmaa | 1,17 |
| Etelä-Karjala | 1,16 |
| Pohjois-Karjala | 1,14 |
| Kymenlaakso | 1,10 |
Kuvio. Korkeimman ja alhaisimman kokonaishedelmällisyyden maakunnat vuonna 2023 tilastografiikkana esitettynä
Kartta. Kokonaishedelmällisyysluku maakunnittain vuonna 2023 tilastoteemakarttana esitettynä
Lähde (3 esitystapaa): Tilastokeskus, väestörakenne, taulukko 12du -- Kokonaishedelmällisyys- ja bruttouusiutumisluku maakunnittain, 1990– (StatFin)
Maastokartta kuvaa maanpinnan muotoja ja muita fyysisiä piirteitä, kuten rakennuksia, teitä ja maanpeitettä. Maastokartta pyrkii osoittamaan tietojen sijainnin kartan mittakaavan sallimalla tarkkuudella. Maastokarttoihin luetaan yleiskartat, tiekartat ja merikartat.
Kartta. Ote peruskartasta Keski-Suomesta
Lähde: Maanmittauslaitos, peruskarttarasteri
Teemakartta esittää valitun ilmiön tai teeman esiintymistä tai vaihtelua valitulla alueella. Teemakarttoja ovat muun muassa väestöntiheyskartta, kasvillisuuskartta ja maaperäkartta. Teemakarttaa voidaan kutsua tilastoteemakartaksi, kun halutaan korostaa, että esitettävä tieto on tilastotietoa. Siitä käytetään ammattikielessä usein lyhyempää termiä teemakartta.
Mittakaava eli pienennyssuhde kuvaa, kuinka suuri tietty etäisyys kartassa on todellisuudessa. Esimerkiksi mittakaava 1:20 000 tarkoittaa, että yksi senttimetri kartassa vastaa 20 000 senttimetriä eli 200 metriä maastossa.
Kartat jaetaan mittakaavan perusteella suuri- ja pienimittakaavaisiin:
Kartan laadinta edellyttää sopivan mittakaavan valintaa ilmiön esittämiseen. Ongelmia voi syntyä muun muassa pienillä tarkastelualueilla siitä, että kuvattavaa ilmiötä (esimerkiksi väestöä) on juuri sillä alueella hyvin vähän tai ei lainkaan. Ilmiön esiintymisen laajuudesta saattaa näin syntyä harhaanjohtava kuva.
Tilastoteemakartta on kartografinen esitys tiedolle, joka perustuu tilastolliseen laskentaan tai tutkimukseen. Kartassa voidaan esittää kvantitatiivista eli määrällistä tai kvalitatiivista eli laadullista tilastotietoa.
Tilastoteemakartta kuvaa nimensä mukaisesti jonkin ilmiön tai ilmiöiden sijainniltaan tunnettuja tilastotietoja kartassa. Yleensä tilastoteemakartta kuvaa vain yhtä teemaa, kuten seuraavassa esimerkissä, mutta siinä voidaan esittää samanaikaisesti useitakin ilmiötä.
Tämä kartta kuvaa tyypilliseen tapaan yhtä teemaa eli ulkomaan kansalaisten osuutta kunnan väkilukuun suhteutettuna. Ulkomaan kansalaisten osuus kunnan väkilukuun suhteutettuna on suurinta etelä- ja länsirannikolla sekä pohjoisimmassa Suomessa.
Kartta. Ulkomaan kansalaisten osuus kunnan väkilukuun suhteutettuna
Tilastoteemakartan käyttö vaatii harkintaa, sillä tietoa voidaan helposti vääristellä. Tämän vuoksi pelkästään tilastoteemakartan visualisoinnin pohjalta ei tulisi tehdä ainakaan tarkkoja päätelmiä ja suunnitelmia, koska teemakartat eivät ole tiedon peruslähteitä.
Kartanlaatija tekee valintoja tiedon esitystapaa suunnitellessaan. Eri esitystavat korostavat ja häivyttävät tiedon piirteitä eri tavoin, eikä tiedoille ole olemassa yhtä, objektiivista esitystapaa. Siksi kartta edustaa myös laatijan subjektiivista näkemystä asiasta. Kartanlaatijan tulee kuitenkin pyrkiä objektiivisuuteen mahdollisimman hyvin ja myös varmistua siitä, ettei kartta anna harhaanjohtavaa kuvaa esitettävästä ilmiöstä. Karttaa ei tulisi koskaan laatia vain näyttävyyden tai huomion herättämisen takia.
Kartat ovat erinomainen apu yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Karttojen avulla voidaan muodostaa yleiskuva ilmiöstä, sen laajuudesta ja esiintyvyydestä tai vaikkapa ilmiön voimakkuudesta eri alueilla. Erityisen hyödyllisiä kartoista tulee, jos laadinnassa käytetään tilastoaineistoa.
Tilastotietoa voidaan visualisoida tilastoteemakarttoina, jotka toimivat tärkeinä työvälineinä ja tiedon esittämiskeinoina. Tilastoteemakartat antavat yhdellä silmäyksellä kuvan käsiteltävästä asiasta. Karttojen avulla tilastotietoon saadaan alueellinen näkökulma. Näin voidaan tehdä esimerkiksi visuaalisia analyysejä ja alueellista vertailua. Jos esimerkiksi haluttaisiin selvittää, minne uusi koulu kannattaisi kunnan alueella rakentaa, niin väestön määrää, rakennetta ja kehitystä kuvaavat tilastot tarjoaisivat erinomaisen käyttökelpoista aineistoa ilmiön tarkasteluun kartalla. Myös erilaisten luontoselvitysten laatimiseen tilastoteemakartta tarjoaa mainion työkalun.
Karttaa laatiessa on tärkeää miettiä, ketkä tulevat olemaan kartan käyttäjiä ja mitä kartalla halutaan viestiä. Kun kartan kohderyhmä ja käyttötarkoitus tunnetaan, voidaan tehdä tarkoituksenmukaisia valintoja. Kartta voi olla tarkoitettu esimerkiksi suunnittelun apuvälineeksi, lehtiuutisen yhteyteen tai havainnollistamaan tutkimuksen tuloksia tieteellisessä julkaisussa. Nämä eri tarkoitukset samoin kuin eri julkaisumediat asettavat kartalle erilaisia vaatimuksia esimerkiksi tyylin, muodon ja käytön suhteen.