Hyvä kartta syntyy vaiheittain ja huolellisen suunnittelun tuloksena. Työ käynnistyy tarpeen määrittelyllä ja päättyy julkaisuun. Tutustu tälle sivulle koostamaamme yhteenvetoon työvaiheista, joita kartan laatimiseen liittyy sekä onnistuneen kartan ominaisuuksiin.
Tämän viimeisen osion luettuasi voit seuraavaksi testata, mitä jäi mieleesi koko oppaasta. Anna halutessasi myös palautetta.
Kartan laadinta käsittää vähintään kuusi eri työvaihetta, jotka on kuvattu alla olevaan kuvioon. Ne kaikki varmistavat, että lopputulos on onnistunut ja vastaa tarkoitustaan.
Kuvio. Kartanteko vaiheittain
1. Karttatarpeen määrittely on kaiken lähtökohta. Heti alussa on hyvä miettiä, millaiselle kohderyhmälle olet karttaa tekemässä.
2. Aineiston valinta ja sen luotettavuuden arvioiminen ovat olennaisia kartan laadinnassa – hyvästä aineistosta voit saada aikaiseksi myös hyvän kartan. Usein juuri sopivan aineiston löytäminen voi olla haastavin osuus.
Aineiston käsittelyssä aineisto muokataan paikkatieto-ohjelmaan sopivaksi. Samalla valitaan myös sopiva karttaprojektio.
3. Karttatyypin valintaan on hyvä käyttää paljon aikaa. Valintaan vaikuttaa, millainen aineisto on saatavilla. Samalla tulisi miettiä, millainen aluejako tukisi kartan ainestoa parhaiten.
4. Aineiston luokittelu kasvattaa kartan informaatioarvoa ja vaikuttaa kartan viestiin olennaisesti. Luokittelun vaikutuksiin tai luokittelumenetelmän valintaan ei aina kiinnitetä tarpeeksi huomiota, mikä voi johtaa siihen, että kartta johtaa lukijaa tahattomasti harhaan. On hyvä ensin kokeilla erilaisia menetelmiä ja valita niistä sitten juuri kyseiseen tarkoitukseen sopivin.
5. Visuaaliseen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa. Sinällään mielenkiintoisen kartan viesti voi hukkua epäselvään ulkoasuun. Hyvä kartta on visuaalisesti tasapainoinen, ja värien ja symbolien avulla eri ilmiöt on esitetty sekä toisistaan että taustakartasta erottuvalla tavalla. Kartta on teemaltaan ja väreiltään yhtenäinen ja mittakaava on ilmiöön sopiva.
6. Teemakartan julkaisu on viimeinen vaihe. Julkaisumenetelmiä on nykyisin lukemattomia. Julkaisuun kannattaa valita kulloinkin tarpeeseen sopivin muoto.
Oppaan alussa määriteltiin, että kartta on ihmiselle tarkoitettu ja käyttötarkoitustaan varten tulkittu visuaalinen esitys. Se on erinomainen kiteytys siitä, mikä on kartan tarkoitus ja tehtävä.
Kartta on pelkistetty kuva todellisuudesta. Kartoilla voi vaikuttaa mielipiteisiin joko tahattomasti tai tarkoituksella. Hyvä kartta pyrkii objektiivisuuteen ja välttämään tahallisen harhaan johtamisen. Sen perimmäisenä tarkoituksena on ennen muuta lisätä ymmärrystä ja avartaa ajattelua visuaalisin keinoin. Se on tekstin rinnalla eräänlainen tehostamiskeino, jolla viestin perillemenoa voi vahvistaa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Karttaa katsoessa kannattaa pitää mielessä, että kartan tekijä on jo kertaalleen tulkinnut ja muokannut kartassa näkyvää tietoa. Se tarkoittaa sitä, että näet kartassa vain sen, minkä tekijä on halunnut sinun näkevän, ja toisaalta piiloon jää se, minkä on tarkoituskin jäädä kartan ulkopuolelle. Objektiivisuuteen liittyvät kartanteon vaiheista etenkin värien valinta, käytetty luokittelumenetelmä sekä karttaan valittu projektio. Mitä paremmin tunnet kartantekijän motiivit ja sen, mitä tavoitteita esitykseen sisältyy, sen paremmin osaat tehdä oikeita tulkintoja siitä, mitä kartta kuvaa ja mitä se jättää tarkoituksella kuvaamatta.
Hyvän teemakartan ominaisuuksia ovat muun muassa:
Hyvä teemakartta on pohjakartan valinnan ja teema-aineiston esittämistavan summa. Se antaa yhdellä silmäyksellä olennaisimman tiedon esitettävästä ilmiöstä.
Stats in a Wrap on Euroopan tilastoviraston eli Eurostatin julkaisema podcast-sarja, jossa on paneuduttu monipuolisesti tilastoihin yhteiskunnallisesti kiinnostavien aiheiden valossa. Yksi keskustelluista aiheista käsittelee karttoja. Kolmannella kaudella käsiteltiin kahdessa eri jaksossa visualisointia karttojen avulla.
Tästä linkistä pääset podcast-sarjan etusivulle, jonne on listattu kaikkiaan neljän kauden sisällöt ja tekstivastineet. Karttoja käsittelevät jaksot löydät nimillä:
Avointen oppimateriaalien kirjastoon (AOE) on koottu kaikille avoimia paikkatietomateriaaleja. Helsingin yliopiston opiskelijat ja tutkijat ovat luoneet avoimia oppimateriaaleja paikkatiedon perusteista ja muun muassa hyvän kartan visualisoinneista.
Yksittäisiin materiaaleihin pääset suorista linkeistä: