Indeksit tutuksi
Talouskehitys ja talouden erilaiset ilmiöt vaikuttavat monin tavoin elämäämme. Kun taloudessa menee hyvin, ostovoima on vahvaa ja luottamus korkealla. Päinvastaisessa tilanteessa, jossa talous kurjistuu ja inflaatio laukkaa, kysyntä heikkenee ja kuluttajan lompakonnyörit tiukentuvat hintojen noustessa. Rahan arvon heikkeneminen tuntuu siis suoraan jokaisen lompakossa ja näkyy siinä, että samalla rahamäärällä saat vähemmän tavaroita tai palveluja kuin ennen.
Yleensä hinnat nousevat, mutta joskus ne voivat myös laskea. Tällöin kyse on deflaatiosta. Tässä osiossa tutustut molempiin ilmiöihin.
Talouden pyörteisiin pääset erinomaisesti kiinni indekseillä, esimerkiksi kuluttajahintaindeksillä. Erilaisissa sopimuksissa käytetään indeksiehtoja, joiden perusteella hintoja voidaan tarkistaa aika ajoin. Esimerkiksi asuntojen vuokrasopimuksissa on tyypillisesti lauseke, jossa kerrotaan vuokran vuosittain tapahtuvasta tarkistuksesta elinkustannusindeksin mukaisesti.
Indeksejä tarvitset myös silloin, jos olet kiinnostunut tietämään, paljonko ensimmäisestä kesätyöpaikastasi saamasi palkan arvo olisi nykyrahassa mitattuna tai vaikkapa sen, paljonko eläkkeesi nousee indeksitarkistuksen myötä.
Tässä osiossa paneudutaan ensiksi hinta- ja kustannusindeksien tärkeimpiin käyttöalueisiin:
Osiossa pääset tutustumaan myös rahanarvon muutoksen laskentaan, hinta- ja palkkaperintöön sekä muutamaan indeksisarjaan.
Inflaatio tarkoittaa hintaindeksin vuosimuutosta prosentteina. Sillä mitataan siis hintojen muutosta esimerkiksi nykyhetken ja edellisen vuoden vastaavan hetken välillä. Inflaatio toimii myös rahanarvon heikkenemisen mittarina. Osiossa 6.6 kerrataan kuukausi-, neljännes- ja vuosimuutoksen laskenta.
Käyttökelpoisia mittareita ovat muun muassa seuraavat:
Kun puhutaan yleisesti rahan arvon heikkenemisestä, tarkoitetaan inflaatiolla yleensä kuluttajahintaindeksin vuosimuutosprosenttia. Euroopan unionin (EU) Maastrichtin sopimuksessa on määritelty, että Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) säännöksissä inflaatiota mitataan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutosprosentilla. YKHI:stä voit lukea tarkemmin osiosta 5.2.
Myös Euroopan keskuspankki (EKP) hyödyntää samaa inflaation määritelmää, kun se seuraa EMU-alueen hintavakautta jossa tavoitteena on pitää inflaation keskipitkällä aikavälillä kahden (2) prosentin tuntumassa.
Kuluttajana törmäät indeksiehtoihin tyypillisimmin vuokra-, vakuutus- ja eläkesopimusten yhteydessä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hintoja tarkistetaan vuosittain. Yritysmaailmassa pitkäaikaiset toimitussopimukset, liike- ja maavuokrasopimukset sekä useat rakennusurakat on sidottu eri indekseihin.
Indeksiehdon tarkoituksena on sitoa jonkin taloudellisen sitoumuksen arvo indeksiin, jotta sitoumuksen arvo säilyttäisi perusajankohdan arvon koko sopimusajanjakson. Suomessa oli vuosina 1968−2012 voimassa indeksiehdot kieltävä laki, mutta nykyään indeksiehtoa voi käyttää sopimuksissa vapaasti.
Tutustu seuraavaksi esimerkkiin vuokrasopimuksesta, jossa on käytetty indeksiehtona elinkustannusindeksiä. Elinkustannusindeksiä käsitellään vielä tarkemmin osiossa 5.3 Johdetut indeksit.
Sinulla on Helsingin keskustassa 30 neliön kokoinen yksiö, jonka olet antanut vuokralle. Olet kirjannut vuokrasopimukseen, että vuokraa tarkistetaan vuosittain lokakuun alussa kunkin vuoden elokuun elinkustannusindeksin 1951:10=100 pisteluvun mukaisesti. Vuokran lisäksi olet sopinut, että asukas maksaa taloyhtiön perimän vesimaksun. Perusvuokra eli lokakuun 2010 vuokra on 650 euroa ja indeksin peruspisteluku elokuulta 2010 on 1749.
Kuinka paljon vuokra on 1.12.2022, kun elokuun 2010 indeksipisteluku oli 1749 ja 1.12.2022 tuorein saatavilla oleva elinkustannusindeksin tieto on lokakuun 2022 pisteluku 2211?
Laske jakamalla lokakuun 2022 pisteluku (2211) elokuun 2010 pisteluvulla (1749) ja kerro tulos lokakuun 2010 vuokralla (650). Uudeksi vuokraksi tulee 821,7 euroa. Jos vuokrasopimuksessa on määritelty, että vesimaksu ei sisälly vuokraan, lisää se vielä tämän summan päälle.
Kun lasket uutta vuokraa, laita kertoimen osoittajaksi eli jaettavaksi uusin pisteluku ja nimittäjäksi eli jakajaksi aina peruspisteluku eli sopimuksen tekohetken indeksipisteluku. Tällä kertoimella kerrotaan aina perusvuokra eli sopimuksen tekohetken vuokra.
Vuokrasopimuksissa voidaan käyttää mitä tahansa indeksiä tai tarkistustapaa, mutta yleisimmin käytetään elinkustannusindeksi 1951:10=100-sarjaa. Voit myös sopia, että vuokra kehittyy elinkustannusindeksin mukaisesti, mutta vähintään 3 prosenttia joka vuosi.
Seuraavassa esimerkissä käytetään verollista kotimarkkinoiden perushintaindeksiä yrityksen hankintasopimuksessa. Tätä perushintaindeksiä esitellään tarkemmin hinta-, määrä- ja kustannusindekseissä tuottajahintaindeksien alla. Tukkuhintaindeksi-nimeä käytetään vanhempien perusvuosien kohdalla. Nykyään indeksisarjan nimi on verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi.
Työskentelet Suomen Mutterit Oy -nimisessä yrityksessä ja vastaat yrityksen hankinnoista. Kovasti kasvavan kysynnän takia päätätte investoida uusiin laitteisiin. Valitset laitteiden toimittajaksi Suomen Kone Oy:n, ja sovitte, että Suomen Kone Oy toimittaa yhden laitteen vuosittain seuraavan neljän vuoden ajan.
Sovitte yhden laitteen hinnaksi 50 000 €. Jotta hankintahinta pysyy tulevina vuosina vastaavana kuin sopimuksentekohetkellä, hinta sidotaan Tukkuhintaindeksin 1949=100 sarjaan 73 Kuljetusneuvot.
Sovitte myös, että sopimussummaa tarkistetaan vuosittain tammikuun 1. päivä tarkistushetkellä tiedossa olevan uusimman pisteluvun (marraskuu) mukaisesti. Päätätte, että indeksimuutos huomioidaan täysimääräisesti eli sopimussumma saattaa myös laskea. Sopimus allekirjoitetaan 1.1.2019, eli perusajankohdan indeksipisteluku on marraskuulta 2018.
Kuinka paljon maksatte laitteista vuosittain Suomen Kone Oy:lle?
Seuraavaan taulukkoon on koottu sopimushinnan tarkistushetken ajankohdat ja indeksipisteluvut sekä tarkistetut sopimushinnat. Taulukon jälkeen on selostettu, kuinka sopimussumma lasketaan.
| Ajankohta | Pisteluku | Kerroin | Muutos perusajankohtaan, % | Sopimussumma |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2019 | 2187 | 50 000 € | ||
| 1.1.2020 | 2182 | 0,9977 | -0,23 % | 49 885 € |
| 1.1.2021 | 2222 | 1,0160 | 1,60 % | 50 800 € |
| 1.1.2022 | 2283 | 1,0439 | 4,39 % | 52 195 € |
Sopimussumma saadaan kertomalla perusajankohdan sopimussumma 50 000 € kertoimella, joka saadaan jakamalla tarkistusajankohdan pisteluku perusajankohdan pisteluvulla. Esimerkiksi sopimussumma vuodelle 2020 on
ja prosentuaalinen hinnan muutos perusajankohtaan lasketaan seuraavalla kaavalla:
Vastaus: Vuonna 2020 sopimussumma on laskenut 0,23 prosenttia.
Lue seuraavaksi, miten yritykset voivat hyödyntää indeksejä ja miten indeksi valitaan sopimukseen.
Yritykset voivat käyttää hintaindeksejä moniin erilaisiin tarkoituksiin.
Yritykset voivat hyödyntää hintaindeksejä hankintojen hintakehityksen seuraamisessa vertaamalla omien hankintojen hintakehitystä vastaavien tuoteryhmien keskimääräiseen hintakehitykseen. Yritysten hankinnat sisältävät yleensä sekä kotimaassa valmistettuja tavaroita että tuontitavaroita. Tällöin hintakehityksen mittariksi voidaan valita kotimarkkinoiden perushintaindeksi (KMPHI). Palvelujen osalta tuonnista ja viennistä ei toistaiseksi tuoteta hintaindeksejä, joten hankinnoissa palvelujen hintakehitystä seurataan palvelujen tuottajahintaindeksillä (PTHI).
Hankintojen seurantaa voidaan laajentaa kuvaamaan kaikkien tuotantokustannusten kehitystä suhteessa vastaavanlaisen tuotannon keskimääräisiin kustannuksiin eli poikkeaako yrityksen kustannuskehitys olennaisesti toimialalla vallitsevasta keskimääräisestä kustannuskehityksestä.
Kustannuskehityksen seuraamiseksi muodostetaan yrityksen toteutuneiden kustannusten avulla indeksi (erityisindeksi), joka on laadittu vastaavaa kustannusrakennetta noudattaen yleisten hinta- tai kustannusindeksien komponenteista.
Katso lisää tietoa kohdasta 5.4 Erityisindeksi palvelee yrityksiä.
Sekä myyjä että ostaja voivat hyödyntää erilaisten hinta- ja kustannusindeksien kehitystietoja osto- ja myyntineuvotteluissa. Tuote-/toimialakohtaiset indeksit antavat hyvän kuvan toimialan tuotteiden keskimääräisestä hintakehityksestä sekä niiden menneistä vaihteluista.
Jos sopimuksessa käytetään indeksiehtoa, selvitä aluksi:
Indeksiehtoa käyttävässä sopimuksessa tulisi ilmetä seuraavat asiat:
Vastaat rahti- ja henkilöliikennekuljetuksia tarjoavan yrityksen Kuljetusten Kerma Oy:n hankinnoista. Liiketoimintanne on kasvanut kovaa vauhtia, eivätkä yrityksen omat resurssit enää riitä hallinnoimaan kaikkia kuljetuksia itse. Päätätte, että paras ratkaisu on ulkoistaa tehtävät toiselle yritykselle. Saat tehtäväksi kilpailuttaa henkilö- ja materiaalikuljetusten hallinta- ja välitysjärjestelmään liittyvien palvelujen hankinnan.
Haluat sitoa hankinnan indeksiin, jotta palvelun hinta kehittyy linjassa markkinan kanssa. Mitä asioita sinun tulee ottaa huomioon, kun valitset indeksiä sopimukseen?
Indeksipisteluvut löydät palvelujen tuottajahintaindeksin tietokantataulukosta.
Hinta- ja kustannusindeksien tärkeä käyttöalue edellä esiteltyjen inflaatiomittauksen ja indeksiehtojen käytön ohella on kompensaatiokäyttö. Kuluttajahintaindeksiä käytetään kansallisesti ns. kompensaatioindeksinä. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion tukimaksut tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin osoittaman yleisen hintakehityksen mukaisesti.
Kun inflaatio nousee, sillä on vaikutusta:
Hinta- ja kustannusindeksien tärkeä käyttöalue on myöskin reaaliarvoisten suureiden laskeminen eli deflatointi. Jos yrität vertailla eri vuosien hintoja, palkkoja tai bruttokansantuotetta käyvin hinnoin (eli kunkin vuoden rahassa), tulosten tulkinta on vaikeaa, koska rahan arvo on muuttunut. Ongelmaa voit helpottaa muuntamalla arvot saman vuoden rahaksi eli tekemällä ne kiinteähintaisiksi. Voit myös laskea, kuinka paljon esimerkiksi palkat tai myynnin määrät ovat nousseet reaalisesti eli kuinka paljon on nousua yli yleisen hintakehityksen.
Rahanarvonkerroin-taulukon (xlsx) avulla tietyn vuoden rahamäärä voidaan muuntaa tämän päivän rahaksi. Muunnos voidaan tehdä monella eri indeksillä. Yleisemmin käytetään elinkustannusindeksiä 1951:10=100 ja verollista kotimarkkinoiden perushintaindeksiä (entinen tukkuhintaindeksi). Katso tästä esimerkki.
Alla on hyödykkeen kiinteän hinnan laskenta eri vuosilta vuoden 2016 tasolle. Laskennassa käytetään elinkustannusindeksiä lokakuu 1951=100 (EKI). Vuoden 2016 EKIn keskiarvopisteluku oli 1913.
| Vuosi | Käypä hinta | EKI 1951:10=100 indeksipisteluku |
Kiinteä hinta (vuoden 2016 rahassa) |
|---|---|---|---|
| 1952 | 75000 mk | 101 | 2389 euroa |
| 1963 | 1000 mk | 154 | 2089 euroa |
| 1975 | 3000 mk | 392 | 2462 euroa |
| 1994 | 10000 mk | 1376 | 2338 euroa |
| 2002 | 2000 euroa | 1563 | 2448 euroa |
| 2011 | 2250 euroa | 1812 | 2375 euroa |
| 2016 | 3000 euroa | 1913 | 3000 euroa |
Lähde: Kuluttajahintaindeksi, taulukko 11xm. Elinkustannusindeksi (1951:10=100) vuositiedot (StatFin)
Yllä olevan taulukon hyödykkeiden käyvät hinnat on kiinteähintaistettu seuraavasti:
Vuoden 1952 raha
1963 tehty rahan arvon muutos huomioon ottaen vertailtava hinta on 14 205 mk = 2 389 €
Vuoden 1963 raha
Vuoden 2002 raha
Nyt eri vuosien kiinteitä hintoja voidaan verrata keskenään. 75 000 markkaa (= 2 389 euroa) vuodelta 1952 ja 2 250 euroa vuodelta 2011 (= 2375 euroa) ovat lähes samanarvoisia muutettuna vuoden 2016 rahaksi.
Tässä esimerkissä on otettu huomioon vuonna 1963 tehty rahan arvon muutos. Rahan arvosta poistettiin tuolloin kaksi nollaa eli 1 000 markkaa muuttui 10 markaksi.
Markan ja euron vaihtokurssi on: 1 euro = 5,94573 markkaa
Vanhat rahalliset arvot voit muuntaa tämän päivän rahaksi tai päinvastoin käyttämällä hyväksi joko kuluttajahintaindeksiä tai elinkustannusindeksiä. Molemmat sarjat ilmaisevat saman hintakehityksen eli inflaation, mutta elinkustannusindeksisarjat ovat paljon pidemmät, koska ne alkavat jo vuodesta 1914. Käytetyin elinkustannusindeksi on sarja 1951:10=100. Kuluttajahintaindeksiä käytetään, kun halutaan tehdä lyhyemmän aikavälin vertailu.
Kun haluat muuntaa vanhojen asuntojen tai kiinteistöjen hintoja nykypäivän arvoksi, voit käyttää asuntojen tai kiinteistöjen hintaindeksejä. Palkkojen nykyarvostamisessa käytetään ansiotasoindeksiä eikä kuluttajahintaindeksiä.
Mitä indeksiä siis käytät, kun haluat tietää vanhan taulusi nykyhinnan? Katso tästä seuraava esimerkki.
Vuonna 1965 tunnetun tekijän öljymaalaus maksoi 9 500 markkaa. Mikä oli maalauksen hinta vuoden 2021 euroissa?
Euron ja markan vaihtokurssi on 5,94573. Elinkustannusindeksin 1951:10=100 pisteluvut ovat 1965=178 ja 2021=2017.
Laske jakamalla vuoden 2021 pisteluku vuoden 1965 pisteluvulla, ja kerro tulos markkahinnalla. Saat tulokseksi hinnan markoissa. Muuta markkahinta sitten euroiksi jakamalla se vaihtokurssilla.
Vastaus: Öljymaalauksen hinta vuoden 2021 euroissa on 18 105,24 euroa.
Mitä indeksiä käytät, kun haluat laskea, mitä vanha kuukausipalkka olisi nykyrahassa? Katso tästä seuraava esimerkki.
Isoisäsi kuukausipalkka oli 900 markkaa vuonna 1969. Mitä tuo vuoden 1969 palkan arvo on vuoden 2021 rahassa?
1. Laske ensin palkan nykyarvo elinkustannusindeksin 1951:10=100 mukaan markkoina. Valitse elinkustannusindeksistä vuoden 2021 ja 1969 vuosikeskiarvot ja jaa tuorein tieto vanhalla tiedolla. Saat muutoskertoimen, jolla kerrot vuoden 1969 palkan. Tämän jälkeen laske palkan nykyarvo jakamalla saadut markat euron muuntokertoimella 5,94573. Tulokseksi saat palkan nykyrahassa (1 406,97 euroa).
2. Tämän jälkeen tee vertailulaskenta laskemalla palkan nykyarvo ansiotasoindeksin 1964=100 mukaan. Saat haettua luvut ansiotasoindeksin StatFin-taulukosta. Laskutoimitus on sama, mutta käytetyt indeksiluvut poimitaan nyt ansiotasoindeksistä vastaavilta vuosilta kuin yllä. Tee vielä euromuunto, jolloin saat vuoden 1969 kuukausipalkan nykyrahassa.
Vastaus: Vuoden 1969 kuukausipalkan arvo (900 markkaa) on vuoden 2021 rahassa 3 388 euroa laskettuna ansiotasoindeksin kehityksen mukaisesti.
Ansiotasoindeksi soveltuu paremmin palkan muuntamiseen nykyrahaksi, koska juuri sillä sarjalla on mitattu ansioiden kehitystä ajassa. Elinkustannusindeksiä kannattaa käyttää tuotteiden tai muiden palveluiden arvon deflatointiin.
Työehtosopimusten yhteydessä kuulee puhuttavan usein hinta- ja palkkaperinnöstä. Hintaperintöä kutsutaan kuluttajahintaindeksissä myös inflaatioperinnöksi. Hinta-ja palkkaperinnöllä tarkoitetaan edellisen vuoden lopun pisteluvun ja koko edellisen vuoden pistelukujen keskiarvon suhdetta. Kuluttajahintaindeksin osalta käytetään vertailussa edellisen vuoden joulukuun pistelukua ja ansiotasoindeksin osalta edellisen vuoden viimeisen neljänneksen pistelukua. Hinta- ja palkkaperinnön arviointi antaa hyvän pohjan tulevan vuoden ennakoinnille. Tutustu seuraaviin esimerkkeihin.
Edellisen vuoden joulukuun kuluttajahintaindeksin pisteluku oli 107,49 ja edellisen vuoden vuosikeskiarvo oli 105,82. Jos hinnat pysyvät koko nykyvuoden ajan edellisen vuoden joulukuun tasolla, saat nykyvuoden kuluttajahintaindeksin keskimääräiseksi vuosimuutokseksi 1,6 %.
Laskutoimitus: Jaa joulukuun pisteluku vuosikeskiarvolla, kerro sadalla (100) ja vähennä vielä 100.
Voit laskea hintaperinnön myös vaihtoehtoisella muutoksen laskentakaavalla seuraavasti:
Tätä 1,6 prosenttia eli joulukuun pisteluvun ja koko vuoden keskiarvon suhdetta kutsutaan edellisen vuoden hintaperinnöksi nykyvuodelle. Meillä oli siis 1,6 prosentin inflaatio nykyvuodelle, vaikka vuosi ei ollut vielä alkanutkaan.
Edellisen vuoden ansiotasoindeksin 2005=100 keskimääräinen pisteluku oli 146,2 ja neljännen neljänneksen pisteluku oli 147,3. Edellisen vuoden palkkaperintö nykyvuodelle oli siten 0,75 prosenttia.
Laskutoimitus: Jaa joulukuun pisteluku vuosikeskiarvolla, kerro sadalla (100) ja vähennä vielä 100.
Voit laskea myös seuraavasti:
Ilman uusia palkankorotuksia ja palkkaliukumia vuosipalkat nousivat siis edellisestä vuodesta nykyvuoteen joka tapauksessa 0,75 prosenttia.
Kuukausi- tai neljännesvuosiaineistoista voidaan laskea myös niin sanottu työpäiväkorjattu tai kausitasoitettu indeksisarja ja trendi. Korjausten tarkoituksena on poistaa kausivaihtelut (eli vuodenaikojen vaikutukset hintoihin, palkkoihin tai tuotannon määrään) ja saada eri ajankohdat vertailukelpoiseksi.
Pääsiäinen on jonakin vuonna maaliskuussa ja jonakin vuonna huhtikuussa. Maaliskuun ja huhtikuun työpäivien lukumäärä voi näin vaihdella.
Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä (TOL 08) turpeen nostolla on iso merkitys, ja sääolot vaikuttavat siihen: jos on sateinen kesä, turvetta ei saada, ja jos on kaunis kesä, niin tulee paljon turvetta. Lisäksi turvetta nostetaan vain kesäkautena. Kausitasoitettu sarja poistaa tätä vaikutusta.
Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä kausivaihtelujen ja eri kuukausien työpäivien korjaus on tärkeää indeksin vertailtavuuden kannalta. Seuraavassa kuviossa on esitetty teollisuustuotannon volyymi-indeksin vuosimuutos vuosina 2000–2022 alkuperäisenä, työpäiväkorjattuna, kausitasoitettuna ja trendinä.
Monet sarjat käyttäytyvät vuoden sisällä miltei säännöllisesti, tämän huomaat parhaiten alkuperäisestä ja työpäiväkorjatusta sarjasta. Työpäiväkorjatussa sarjassa on huomioitu arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät, kuten kuukausien pituus ja eri viikonpäivien sekä juhlapäivien huomioiminen. Työpäiväkorjattujen indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina.
Huomaat kuviosta, että suhdannekäänteet − esimerkiksi vuoden 2009 finanssikriisi − on helpoin havaita kausitasoitetusta ja trendisarjasta, koska niistä on poistettu kausivaihtelu ja trendisarjasta myös epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu.
Kuvio. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin vuosimuutos vuosina 2000–2022 alkuperäisenä, työpäiväkorjattuna, kausitasoitettuna ja trendinä
Tutustu aiheesta kirjoitettuihin blogeihin:
Kertaa vielä vuokran tarkistaminen ja rahanarvon muuntaminen: