Indeksit tutuksi
Tilastokeskuksen tuottamat indeksit voidaan jakaa hinta-, kustannus-, määrä-, arvo- ja volyymi-indekseihin. Esimerkiksi kustannusindeksi kuvaa kustannustekijöiden hinnoissa tapahtuneita muutoksia kun taas määräindeksillä kuvataan tuotannon määrän muuttumista suhteessa perusvuoteen. Tietojen käyttäjänä sinun on hyvä huomata, että yhtä aihealuetta voidaan kuvata näillä kaikilla indekseillä eri näkökulmista. Tiedonintressi ohjaa näkökulman valintaa. Kaikista eri indekseistä voidaan myös johtaa muita indeksejä tai rakentaa oma erityisindeksi.
Seuraavassa kuvassa esitellään Tilastokeskuksen tuottamien indeksien kehikko. Se esitetään "Pullan matkana raaka-aineista lopputuotteeksi kuluttajalle", jossa matkan aikana eri mittauspisteiden avulla tuotetaan eri hinta-, määrä-, volyymi- ja kustannusindeksejä. Esimerkiksi työvoimaan liittyviä keskiansioita mitataan ansiotasoindeksillä (ATI) ja kustannuksia työvoimakustannusindeksillä (TVKI). Kuluttajahintoja mitataan puolestaan kuluttajahintaindeksillä (KHI) ja tuottajahintoja yrityksen näkökulmasta tuottajahintaindeksissä (THI).
Kuva. Tilastokeskuksen hinta-, kustannus- ja volyymi-indeksien kehikko
Pullan matka alkaa raaka-aineiden alkutuotannossa esimerkiksi maatilalla, karjatilalla tai kanalassa. Osa raaka-aineista joudutaan tuomaan Suomen muualta, koska niitä ei tuoteta ollenkaan tai tuotetaan liian vähäisiä määriä Suomessa. Tämän jälkeen raaka-aineet siirtyvät tuotantolaitokseen, jossa leipurit leipovat raaka-aineita käyttäen pullia eli kuluttajalle suunnattuja lopputuotteita. Tuotannon tulos, valmiit pullat toimitetaan tuotantolaitoksesta eteenpäin tukkuun tai satamaan kuljetettavaksi vientinä ulkomaille. Tukusta pulla toimitetaan vähittäiskauppoihin, joista kuluttaja ostaa sen ja nauttii vaikkapa päivän päätteeksi kahvin kera.
Hintaindeksi mittaa hyödykkeen loppuhinnan eli asiakkaan maksaman hinnan (kuluttajahinta) tai tavaran tai palvelun tuottajan saaman hinnan (tuottajahinta) kehitystä. Tilastokeskuksen tuottamat hintaindeksit ovat niin sanottuja laatupuhdistettuja hintaindeksejä. Hintakehitykseen eivät saa vaikuttaa laadussa tapahtuvat muutokset. Kulutuksen ja tuotannon rakenteessa tapahtuvat muutokset huomioidaan päivittämällä kulutuksen painorakenne joko määrävuosina tehtävässä perusvuoden vaihdossa tai esimerkiksi vuosittain.
Kantaindeksin painorakenne ja hyödykevalikoima uusitaan yleensä viiden vuoden välein. Ketjuindekseissä painorakenne ja hyödykevalikoima päivitetään vuosittain. Perusvuosina ovat yleensä nollaan (0) ja viitoseen (5) päättyvät vuodet.
Tilastokeskus tuottaa lukuisia hintaindeksejä, joihin tutustut seuraavaksi lähemmin. Oheisessa listassa on vuonna 2023 tuotettujen indeksisarjojen nimet ja perusajankohdat:
Kuluttajahintaindeksi mittaa yksityisen kulutuksen hintakehitystä Suomessa. Kotitalouksien kulutuksen lisäksi mukana on turistien ja laitosväestön kulutus. Tällä hetkellä lasketaan kuluttajahintaindeksiä, jonka perusajankohta on vuosi 2015. Indeksin painot uusitaan joka vuosi. Vuoden 2023 indeksilaskennassa käytetään painoina vuoden 2022 yksityisen kulutuksen arvotietoja. Kulutuksen rakenne on johdettu kansantalouden tilinpidon neljännesvuosittaisista laskelmista, Tilastokeskuksen kulutustutkimuksesta sekä kaupan ja yritysten myyntitiedoista.
Kuluttajahintaindeksi lasketaan kuukausittain ja julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 14. päivä tai sitä lähimpänä arkipäivänä. Kuluttajahintaindeksiä on laskettu vuodesta 1967 lähtien. Sitä ennen vuodesta 1921 lähtien laskettiin elinkustannusindeksiä. Indeksisarjat ovat käytettävissä vuodesta 1860 lähtien.
Seuraavassa osiossa 4 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 (KHI) tutustut tarkemmin kuluttajahintaindeksin laadintaan ja käyttöön. Osiossa 5 Johdetut indeksit kerrotaan tarkemmin yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä.
Teollisuuden tuottajahintaindeksit mittaavat yritysten tuottamien tuotteiden ja teollisten palvelujen hintakehitystä. Tuottajahintaindeksit siis kuvaavat inflaatiota yritysten näkökulmasta. Tuottajahintaindeksit kuuluvat suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä.
Tuottajahintaindeksien laskemista varten tiedonantajayrityksiltä kerätään tietoja tuotteiden ja teollisten palveluiden hinnoista, ja hinnat voivat olla joko tuonti-, vienti- tai kotimarkkinahintoja.
Teollisuuden tuottajahintaindeksien yhteydessä tuotetaan viittä erillistä indeksiä eli
Teollisuuden tuottajahintaindeksit ovat ketjuindeksejä eli niiden painot päivitetään vuosittain. Tiedot painoihin saadaan kansantalouden tilinpidon ja teollisuustuotantotilaston laskelmista sekä Tullin ulkomaankauppatilastosta. Indeksit perustuvat CPA 2015 -tuoteluokitukseen. Tietoja julkaistaan perusvuosilta 2015, 2010, 2005 ja 1949. Indeksi lasketaan kuukausittain ja julkaistaan pääosin tilastokuukautta seuraavan kuukauden 24. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä.
Teollisuuden tuottajahintaindeksi mittaa Suomessa valmistettujen teollisten tavaroiden verotonta tuottajahintaa eli hintaa "tehtaan portilla". Indeksi lasketaan erikseen kotimarkkinatavaroille ja vientitavaroille. Indeksi kattaa CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokat B–E eli mineraalit, teollisuustuotteet sekä sähkön, kaasun, veden ja lämmön.
Vientihintaindeksi mittaa vientitavaroiden fob-hintojen (Free on Board eli vapaasti aluksessa) kehitystä. Tämä tarkoittaa, että hinnoissa ei ole mukana viennin aiheuttamia kustannuksia. Valuuttamääräiset vientihinnat muutetaan euroiksi tilastokuukauden keskikurssilla. Indeksi kattaa CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokat A–E eli edellisen indeksin lisäksi maa- ja metsätaloustuotteet sekä kalataloustuotteet.
Tuontihintaindeksi mittaa tuontitavaroiden cif-hintojen (Cost, Insurance, Freight eli kustannukset, vakuutus ja rahti) kehitystä. Tämä tarkoittaa, että hinnoissa on mukana tuonnin aiheuttamat kustannukset. Valuuttamääräiset tuontihinnat muutetaan euroiksi tilastokuukauden keskikurssilla. Indeksi kattaa CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokat A–E.
Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille eli koko kotimaista tarjontaa. Indeksi sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita. Kotimaisten tavaroiden hinta on veroton tehtaanhinta. Tuontitavaroiden hintana on tuonnin cif-hinta + tullit. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi kattaa CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokat A–F. Edellisten indeksien lisäksi KMPHI kattaa myös rakentamisen.
Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden verollisten hankintahintojen kehitystä. Indeksi sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita. Indeksi sisältää arvonlisäveron ja muut välilliset verot. Kotimaisten tavaroiden hinta on tehtaanhinta + hyödykeverot + arvonlisävero. Tuontitavaroiden hinta on tuonnin cif-hinta + tullit + hyödykeverot + arvonlisävero. Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi kattaa CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokat A–F.
Tutustu käyttäjän käsikirjaan:
Palvelujen tuottajahintaindeksi kuvaa palvelujen hintakehitystä yritysten näkökulmasta. Sitä on tuotettu vuodesta 2005 lähtien. Palvelujen tuottajahintaindeksi kuuluu suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Indeksi seuraa yrityksiltä toisille yrityksille ja julkisyhteisöille (Business to Business, BtoB), kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) sekä kaikille loppukäyttäjille (Business to All, BtoAll) tarjottujen palvelujen hintakehitystä. Tiedot palvelujen tuottajahintaindeksiin kerätään tiedonantajayrityksiltä.
Indeksi kattaa noin 60 prosenttia kaikista markkinapalveluista sisältäen CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokat H−S (poislukien luokat K Rahoitus- ja vakuutuspalvelut ja O Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen palvelut).
Palvelujen tuottajahintaindeksi on ketjuindeksi eli sen painot päivitetään vuosittain kansantalouden tilinpidon ja palvelualojen hyödyketilaston laskelmista. Indeksi lasketaan neljännesvuosittain ja julkaistaan seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä.
Maatalouden tuottajahintaindeksi mittaa viljelijän maataloussektorin ulkopuolelle myymien maataloustuotteiden hintojen kehitystä: suoraan käyttöön, jalostukseen tai vientiin. Lisäksi indeksi sisältää viljelijän maataloussektorin sisälle myymien tuotteiden hintakehitystä: rehut, siemenet ja kasvatuseläimet. Hintakäsitteenä on veroton hinta maatilan portilla. Indeksin painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon maatalouden tuotannon arvolaskelmiin. Indeksi kattaa kasvituotteet, lihan ja eläintuotteet. Painoarvoltaan merkittävimmät nimikkeet ovat viljat, maito ja liha.
Tilaston perusvuosi vaihdetaan viiden vuoden välein, jolloin myös uudistetaan painorakennetta sekä nimike- ja tiedonantajaotosta. Tällä hetkellä on käytössä 2015=100 -indeksi. Indeksin sisältö on kuvattu tarkemmin Euroopan unionin tilastotoimiston Eurostatin julkaisussa Maataloushintatilastojen käsikirja (pdf, englannin kielinen). Indeksi tuotetaan kuukausittain ja se julkaistaan kuuden viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Indeksi on saatavana vuodesta 1932 lähtien.
Vanhojen osakeasuntojen hintaindeksi julkaistaan Osakeasuntojen hinnat -tilastossa, ja se kuvaa vanhojen osakehuoneistojen velattomien neliöhintojen kehitystä. Tiedot jaotellaan alueittain, talotyypeittäin ja huoneiden lukumäärän mukaan. Tilasto laaditaan Verohallinnon varainsiirtoveroaineistosta. Indeksin painot on saatu vuoden 2020 osakeasuntokannan lukumäärien, pinta-alojen ja keskihintojen perusteella alueen, talotyypin ja huoneluvun mukaan jaoteltuna. Aineistosta lasketaan myös indeksisarjat, joiden perusvuodet ovat 1970, 1983, 2000, 2005, 2010 ja 2015.
Vanhojen osakeasuntojen hintaindeksi julkistetaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Kuukausitiedot julkaistaan kuukauden kuluttua viiteajankohdan päättymisestä.
Myös uusien osakeasuntojen hintaindeksi julkaistaan Osakeasuntojen hinnat -tilastossa. Se kuvaa uusien osakehuoneistojen velattomia neliöhintojen muutoksia vuosineljännes- ja vuositasolla. Tiedot jaotellaan alueittain, talotyypeittäin ja huoneiden lukumäärän mukaan. Tilastoyksikkönä on myyty osakehuoneisto. Uusien asuntojen hintatilasto perustuu suurimmilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennuttajilta kerättyyn aineistoon. Aineisto kattaa arviolta 70 prosenttia myydyistä uusista asunnoista.
Uusien asuntojen osalta aikasarjat on laskettu vuodesta 2005 lähtien neljännesvuosittain. Indeksi lasketaan perusvuodelle 2015 ja julkistetaan kuukausi vuosineljänneksen päättymisen jälkeen.
Omakotitalojen ja -tonttien hintaindeksit julkistetaan Kiinteistöjen hinnat -tilastossa. Indeksit kuvaavat kiinteistömuotoisten omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoja ja hintojen muutosta ottaen huomioon alueelliset ja muut laadulliset erot eri ajankohtina toteutuneissa kaupoissa. Vanhoille ja uusille omakotitaloille julkaistaan omat indeksinsä. Tilaston laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja. Tietoja julkaistaan neljännesvuosi- ja vuositasolla.
Indeksiä lasketaan perusvuosille 2015, 2010 ja 1985. Indeksisarjat ovat käytettävissä neljännesvuosittain vuodesta 1985 alkaen. Tiedot julkaistaan noin kaksi ja puoli kuukautta neljänneksen päättymisestä.
Asuntojen vuokrat -indeksi kuvaa asuntojen vuokrien muutosta neljännesvuosittain. Vuokraindeksi mittaa vuokrissa tapahtuneita muutoksia yhdenmukaisesti vuodesta 2015 alkaen. Indeksi seuraa saman asunnon vuokratason muutosta ajassa. Tilastoaineistona on Kelan asumistukirekisterin tiedot ja suurimpien vuokrataloyhtiöiden asuntokanta-aineistot. Aineistot saadaan ja indeksi lasketaan kuukausittain kuluttajahintaindeksiä varten.
Vuokratiedot julkistetaan sekä vapaarahoitteisista että ARA-vuokra-asunnoista neljännesvuosittain. Alueellisesti indeksin julkistustarkkuus on kaupunkikohtainen, suurimmista kaupungeista lisäksi osa-aluekohtainen. Indeksi julkaistaan noin 3 viikkoa viiteajankohdan (vuosineljännes) päättymisen jälkeen.
Tilastouudistuksen sisältämien aineisto- ja menetelmämuutosten vuoksi nykyinen 2015=100 indeksi ei ole vertailukelpoinen sitä edeltäneiden vuokraindeksien suhteen.
Palkansaajien ansiotasoindeksi mittaa palkansaajaryhmien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Mukana ovat tulospalkkiot ja työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät. Ansiotasoindeksi-tilastoon kuuluu viisi indeksiä:
Ansiotasoindeksi on perusvuodesta 2015=100 alkaen ketjuindeksi eli sen painorakenne päivitetään vuosittain. Painorakenne perustuu edellisen vuoden kansantalouden tilinpidon mukaisiin palkkasummiin. Indeksin aineistot perustuvat eri työnantajasektoreilta kerättäviin palkka-aineistoihin. Indeksin pääluokituksena ovat yksityinen, valtio, kunnat (sis. kuntayhtymät) ja muut.
Indeksiä julkaistaan työnantajasektoreittain, toimialoittain, palkkausmuodoittain ja sukupuolittain. Ansiotasoindeksi laaditaan neljännesvuosittain, ja se valmistuu noin puolitoista kuukautta neljänneksen päättymisestä. Indeksisarjat ovat saatavana vuodesta 1938 lähtien.
Kaikkien hyödykkeiden ja palvelujen veroton hinta muodostuu useista kustannustekijöistä kuten palkoista, materiaaleista, vuokrista, poistoista, koroista, energiasta, kuljetuksista ja yrittäjävoitosta. Kustannusindeksissä mitataan näiden kaikkien kustannustekijöiden yhteen painotettua hintakehitystä ilman yrittäjävoittoa ja tuottavuuden kehitystä. Kustannusindeksit ovat kiinteäpainoisia ja painot uudistetaan viiden vuoden välein.
Näihin Tilastokeskuksen julkaisemiin kustannusindekseihin voit tutustua lähemmin tilastojen kotisivuilla:
Lisäksi Tilastokeskukselta voit tilata seuraavia pääasiassa maksullisia kustannusindeksejä sekä muutamia energian hintoihin liittyviä maksullisia tuotteita (tilauslomake indeksien kotisivuilla):
Määräindeksi mittaa tuotannon määrän muutosta eli esimerkiksi sitä, kuinka monta kappaletta, kiloa tai litraa enemmän tai vähemmän on tuotettu jotain tavaraa tai palvelua laskenta-ajankohtana verrattuna perusajankohtaan.
Arvoindeksi kuvaa liikevaihdon nimellisarvoa suhteessa perusvuoden arvoon. Toisin sanoen arvoindeksi sisältää sekä hintojen että määrän muutokset.
Volyymi-indeksi puolestaan mittaa kiinteähintaisen tuotoksen muutosta. Volyymi-indeksi ottaa huomioon tuotteiden laadullisen kehityksen ja inflaation. Jos tuotantomäärä pysyy samana, mutta tuotteiden laatu paranee, volyymi kasvaa. Jos tuotantomäärä pysyy samana, mutta inflaatio kasvaa eli rahan arvo heikkenee, volyymi laskee.
Volyymi-indeksi mittaa muutosta ajassa. Se voidaan pilkkoa neljään komponenttiin eli muutoksiin, jotka tulevat:
Näistä Tilastokeskuksen julkaisemista tilastoista on saatavilla sekä arvo- että volyymi-indeksit:
Näistä Tilastokeskuksen julkaisemista tilastoista on saatavilla sekä arvo- että määräindeksit:
Tilastokeskus julkaisee myös seuraavia määräindeksejä:
Lisäksi Tilastokeskus julkaisee kansantalouden tilinpidon laskelmien yhteydessä useita muita volyymi-indeksejä, kuten maataloustuotannon volyymi-indeksiä. Myös työvoimatutkimuksessa kerätään aineistoa, josta voidaan laskea volyymi-indeksi työlliselle työvoimalle, työttömille ja koko työvoimalle. Myös muut tilastoviranomaiset voivat julkaista määrä, arvo- ja volyymi-indeksejä. Esimerkiksi Tulli julkaisee omilla sivuillaan tavaroiden ulkomaankaupan yksikköarvo- ja volyymi-indeksit.
Tutustu aiheesta kirjoitettuihin blogeihin: