5 Johdetut indeksit

Johdetuilla indekseillä tarkoitetaan hinta-, kustannus- ja volyymi-indeksejä, joilla ei ole omia itsenäisiä hintasarjoja eli hintakeruuta. Ne sananmukaisesti johdetaan jostain itsenäisestä indeksistä tai kootaan eri indekseistä.

Seuraavista lähteistä voit tutustua esimerkki-indekseihin. Linkit vievät jatkuvasti päivittyviin StatFin-tietokantataulukoihin.

• Elinkustannusindeksi 1951:10=100
• Tukkuhintaindeksi 1949=100
• Julkisten menojen hintaindeksit

Tässä osiossa perehdytään tarkemmin yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin (YKHI) sekä kuluttajahintaindeksiin kiintein veroin (YKHI-KIVE).

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) tuotetaan samassa yhteydessä kuin kansallinen kuluttajahintaindeksikin (KHI). Hintalähteet ja laskentamenetelmät ovat samat, mutta hyödykekori ja sen seurauksena myös hyödykepainot eroavat hieman. Suurimmat erot muodostuvat omistusasumisesta ja rahapeleistä, jotka kuuluvat kuluttajahintaindeksiin mutta eivät yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin. Syynä näiden puuttumiselle on lähinnä vaikeus mitata omistusasumista riittävän tiheästi eli kuukausittain. Rahapelien hinnanmuutoksen mittaaminen on ollut haastavaa monessa maassa ja tästä johtuen sitä ei ole vielä pystytty liittämään YKHIin. Tavoitteena kuitenkin on, että se liitetään viimeistään 2026 YKHIin.

Seuraavassa kuviossa näet yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutosprosentit vuosina 2015–2022 Suomessa ja koko EU-alueella.

Kuvio. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutosprosentti,  2005–2022 Suomessa ja koko EU-alueella

Lähde: Eurostat. Harmonised index of consumer prices (HICP) (prc_hicp)

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) 2015=100

Euroopan unionin Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 päätettiin perustaa talous- ja rahaliitto EMU (Economic and Monetary Union). Tämän johdosta otettiin käyttöön yhteinen raha, euro, ja rahapolitiikkaa hoitamaan perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP).

EKP:n rahapolitiikan tärkein tavoite on ylläpitää euroalueen hintatason vakautta. Hintavakauden määritelmäksi on sovittu, että inflaatio eli kuluttajahintojen vuosittainen nousu olisi noin kaksi prosenttia.

Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisten kuluttajahintaindeksien laadintaperiaatteet poikkeavat toisistaan hieman. Suurimmat erot koskevat asumismenojen mittaamista. Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa varten kansallisista kuluttajahintaindekseistä on muokattu yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jotta eri maiden inflaatioluvut olisivat paremmin vertailukelpoisia. Indeksin painorakennetta muutetaan vuosittain.

Perusvuotena on vuosi 2015. Yhdenmukaistettu indeksi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. Yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä lasketaan kuukausittain ja julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 14. päivä tai sitä lähimpänä arkipäivänä, samanaikaisesti kansallisen kuluttajahintaindeksin kanssa.

YKHI:n laadinta ja tavoitteet

Euroopan keskuspankin päämääränä on, että jäsenmaiden inflaatiokehitystä mitataan mahdollisimman samalla tavalla. Indeksin laadinta aloitettiin vuonna 1996, joka valittiin myös indeksin ensimmäiseksi perusajankohdaksi. Vuoden 2016 alussa siirryttiin perusvuosisarjaan 2015=100.

Alkuperäisenä ajatuksena oli ottaa mukaan mahdollisimman laaja osa jäsenmaiden kuluttajahintaindeksien tavaroista ja palveluista. Indeksistä jätettiin pois vain ne hyödykkeet, joiden yhdenmukaisesta mittaamisesta ei päästy yksimielisyyteen tai joiden mittaustapa todettiin ongelmalliseksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaisi kulutuksen kaikki erät.

Hyödykekorin yhtenäistämisen lisäksi on sovittu muun muassa laadunmuutosten käsittelystä, indeksin laskentakaavasta sekä hyödykkeiden arvopainojen vaihtamistiheydestä. Tällä hetkellä sarjan muodostamista säädellään asetuksella. Tietojen laadintaa varten on asetusten lisäksi tarjolla lukuisa joukko ohjeita ja oppaita, joihin voit tutustua Eurostatin kotisivuilla (englanninkielinen).

• Kehysasetus ja käyttöönottoasetus
• YKHI:n kotisivun menetelmäosio

YKHI:n ja kansallisen kuluttajahintaindeksin erot

Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa kansallisen indeksin ja yhdenmukaistetun indeksin laadintaperiaatteet poikkeavat toisistaan. Suomen osalta kansallinen ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi lasketaan samasta hinta-aineistosta ja samalla indeksikaavalla. Indeksit poikkeavat toisistaan joidenkin tavaroiden ja palveluiden osalta.

Suurin ero on perinteisesti ollut omistusasumisen ryhmässä. YKHI:stä puuttuvat kaikki kansallisen kuluttajahintaindeksin omistusasumisen pääomakulut. Eurostat on harkinnut ratkaisua omistusasumisen mittauksen liittämiseksi yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, mutta lopullista päätöstä ei ole tästä huolimatta tehty. Näin ollen omistusasuminen, rahapelit, ajoneuvovero, omakotitalojen palovakuutus, kulutusluottojen korot sekä muut luvat kuten kalastusmaksu eivät kuulu YKHI:n hyödykekoriin, vaikka kuuluvat kuluttajahintaindeksin hyödykekoriin. 

Lue lisää: 

• Kuluttajahintaindeksi 2015=100 : Käyttäjän käsikirja

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin (YKHI-KIVE) 2015=100

Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin julkaiseminen aloitettiin vuonna 2009. Perusvuotena on vuosi 2015. Indeksiä lasketaan kuukausittain ja se julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 14. päivä tai sitä lähimpänä arkipäivänä (katso Kuluttajahintaindeksi 2015=100 (StatFin)).

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin poikkeaa YKHI:stä siten, että siinä pidetään hyödykkeisiin kohdistuvat välilliset verot kiinteinä (arvonlisävero, alkoholi-, tupakka, polttoaine- yms. verot). Verojen muutokset näkyvät YKHI:ssä, mutta YKHI-KiVe:ssä verojen muutokset eivät näy. YKHI-KiVe mittaa kulutushyödykkeiden hintakehitystä ilman verovaikutuksia eli jäljelle jää vain puhdas markkinainflaatio. Indeksin painorakennetta muutetaan vuosittain.

• YKHI = Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi
• YKHI-Kive = Kiinteäveroinen kuluttajahintaindeksi

Elinkustannusindeksi-sarjat ovat uusimman kuluttajahintaindeksin, tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2015=100, kuukausimuutoksella johdettuja pitkiä aikasarjoja. Ne kehittyvät samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monien vuokrasopimuksien, kuten asuin- ja liikehuoneistojen sekä maanvuokrien, tarkistus on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa, ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi.

Elinkustannusindeksisarjaa on tuotettu vuodesta 1920 lähtien. Lisätietoa sarjan historiasta löydät osiosta 7 Kuluttajahintaindeksillä on pitkä historia.

Elinkustannusindeksistä on yhä käytössä kolme eri sarjaa: 

• 1914:1−6=100, 
• 1938:8-1939:7=100 ja
• 1951:10=100

Vuokrantarkistuksen lisäksi elinkustannusindeksi sopii moneen muuhunkin käyttötarkoitukseen pituutensa johdosta. Sitä käytetään rahanarvon muunnossa, elinkaarianalyyseissä sekä valtion tukisummien vuosittaisessa tarkistuksessa. Lisätietoja kompensaatiokäytöstä osiosta 2.4 Kompensaatiokäyttö.

Tilastokeskuksen indeksien luokitukset ja painot eivät välttämättä tuo yrityksille, yhteisöille tai julkisen hallinnon yksiköille riittävän tarkkaa informaatiota niiden omien menojen hintakehityksestä. Tällöin voidaan rakentaa jokaiselle oma erityisindeksi olemassa olevien indeksien avulla. 

Erityisindeksejä voi laskea kuka vain Tilastokeskuksen julkaisemia indeksejä apuna käyttäen, ja ne perustuvat edelleen virallisiin tilastolukuihin ja ovat käyttökelpoisia sopimuksissa. Erityisindeksin idea on, että palvelukokonaisuuden eri komponenteille otetaan omat indeksit ja nämä painotetaan eri komponenttien keskinäisillä suhteilla yhteen. Tutustu erityisindeksin muodostamiseen käytännössä osiossa 6.11 Oman indeksin muodostaminen.

Huomaa, että käytettävien indeksien tulee olla samaa perusvuotta. Käytettävät indeksit ja niiden painot on tultava esille sopimuksessa.

Kuluttajahintaindeksistä on mahdollista laskea erillisiä erityisindeksejä esimerkiksi seuraaviin käyttötarkoituksiin:

• Kodin ulkopuolisen ruokailun indeksi
• Autoilun indeksi
• Kestävyysluokitusindeksi; lyhytikäiset, puolikestävät, kestävät ja palvelut
• Turistien kulutuksen indeksi
• Euroopan keskuspankin erityisindeksit 

Lisätietoja erityisindekseistä saat Tilastokeskuksesta: kuluttajahintaindeksi@stat.fi

• Arvonlisävero (alv) on kulutusvero, jota maksetaan lähes kaikista tavaroista ja palveluista. Käytännössä arvonlisäveron maksaa kuluttaja osana tuotteen tai palvelun hintaa. Kuluttajahintaindeksi sisältää arvonlisäverolliset hinnat. 
• Valmistevero on määriteltyjen tuotteiden valmistajilta, tuottajilta tai maahantuojilta kannettava vero.
• YKHI on Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa varten kansallisesta kuluttajahintaindeksistä muokattu yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi-sarja, jota käytetään eri maiden väliseen vertailuun.
• YKHI-Kive eli yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin mittaa markkinainflaatiota. Se poikkeaa YKHI:stä siten, että siinä hyödykkeisiin kohdistuvat välilliset verot pidetään edellisen joulukuun tasolla. Välillisiin veroihin luetaan muun muassa arvonlisävero, alkoholi-, tupakka- ja polttoaineverot. Verojen muutokset näkyvät YKHI:ssä, mutta eivät YKHI-KiVe:ssä .

Tutustu aiheesta kirjoitettuun blogiin:

• Kristiina Nieminen: Kuinka osuva on yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin inflaatioennuste? (Tieto&trendit, 2020)

Jos haluat tarkempaa tietoa indekseistä ja niiden muodostamisesta, tutustu seuraaviin keskeisiin käsikirjoihin:

• Kuluttajahintaindeksi (KHI) 2015=100: Käyttäjän käsikirja
• Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit 2015=100: Käyttäjän käsikirja
• Harmonized Indices of Consumer Prices, methodological manual (Eurostat)
• Consumer Price Index:Concept and Theory, 2020 (pdf)
• Kansainvälinen valuuttarahasto IMF: Producer Price Index Manual (pdf)
• Methodological Guide for Developing Producer Price Indices for Services (Eurostat, OECD)