Skip to main content
Tilasto-oppaat logo Tilastokeskus logo

Opettajan tilasto-opas

6 Tilastoaiheisia tehtäviä

6.1 Tutustuta oppilaasi tilastoihin

Nyt julkaistujen muutamien tehtävien avulla tutustumisen tilastoihin voi aloittaa helposti. Vastaa ja vertaa -kysymyksiin vastaamalla oppilaat saavat käsityksen siitä, mitä tilastoilla voidaan kertoa heidän ikäisistään lapsista ja nuorista Suomessa. Lyhyttä kyselyä voit hyödyntää millä tahansa oppitunnilla. 

Keskilukuihin perehdyttävät tehtävät puolestaan soveltuvat erinomaisesti matematiikan opetukseen ja tarjoavat eri tasoisia tehtäviä eri-ikäisille. Niiden avulla voit hieman haastaa oppilaita matemaattiseen ajatteluun.

Raha ratkaisee, kuten sanotaan. Raha-aiheiset tehtävät tutustuttavat rahan arvoon arkisissa tilanteissa, joissa vertaillaan hintoja, tarjouksia ja palkkoja. On hyvä, jos oppilas osaa jo varhain perustella, miksi hän päätyy jonkin tuotteen hankintaan ‒ kannattavuussyistä vai ehkä jostakin aivan muusta syystä.      

Minitutkimusharjoituksella voit perehdyttää oppilaat tietojenkeruuseen ja tuloksista raportoimiseen. Harjoituksia on kahden tasoisia. Molempiin kannattaa varata useampi tunti aikaa. 

Tuomme uusia aktivoivia sisältöjä oppaaseen sitä mukaa kun saamme niitä valmiiksi. Toivomme palautetta tehtävistä ja erityisesti uusia ideoita tehtävien aiheista. Mitkä aihealueet olisivat opetuksessa keskeisiä ja mistä olisi eniten hyötyä? Entä mikä tilastoihin liittyvä aihe koetaan erityisen kiinnostavaksi? Kerro meille!

Jos haluat jakaa oppilaillesi linkit suoraan kyselyyn, voit käyttää seuraavaa sivua: Vastaa ja vertaa -kysely

6.2 Tehtäviä keskiluvuista

Keskilukuihin tutustuttavat tehtävät on jaettu kolmeen eri tasoiseen kokonaisuuteen. Jos haluat jakaa oppilaillesi linkit suoraan kyselyihin, voit käyttää näitä:  

Jos oppilaat tarvitsevat kertausta, Tilastojen lukutaito -oppaasta löydät perusasiat keskiluvuista.

Tsemppiä oppilaille!

9 piirroskuvaa ihmisistä pituusjärjestyksessä. Pituudet ovat suuruusjärjestyksessä: 100 cm, 100 cm, 130 cm, 130 cm, 130 cm, 153 cm, 153 cm, 165 cm ja 182 cm. Keskimmäinen havainto on 130 cm eli joukon mediaani.




6.3 Kysymyksiä ja tehtäviä rahasta

Jos haluat jakaa oppilaillesi linkit suoraan kyselyyn, voit käyttää seuraavaa sivua: Kysymyksiä ja tehtäviä rahasta -testi

6.4 Harjoitellaan minitutkimuksen tekemistä

Kuvituskuva

Tilastollisen tutkimuksen tekeminen luokassa tai ryhmässä voi olla hauskaa. Oppilaat oppivat samalla tilastollisia peruskäsitteitä ja huomaavat, että harjoitustyönä toteutettava tietojenkeruu lisää ymmärrystä tutkitun tiedon tuottamisen prosessista. Kun saa itse olla osa tiedontuotantoa, arvostus sitä kohtaan kasvaa. Juuri siitä on kyse myös tilastotiedossa eli läpinäkyvyydestä. Lisäksi oppilaiden ryhmätyöskentelytaidot kehittyvät.

Minitutkimus sopii hyvin yläaste- ja lukioikäisille. Tehtävä 1 on helpompi, ja siitä on hyvä aloittaa. Tehtävä 2 on hieman vaativampi ja sopii erinomaisesti oppilaille, joilla on jo hieman enemmän tilasto-osaamista.    

Minitutkimuksen onnistuminen edellyttää, että oppilailla on:

  • perustiedot tilastollisista käsitteistä, kuten otoksesta, prosentista ja jakaumasta
  • StatFin-tietokannan tuntemus ja kyky poimia tietoja
  • käytössään internetyhteydellä varustettu tietokone
  • mahdollisuus työskennellä pienryhmissä
  • aikaa harjoituksen tekemiseen mielellään useampi tunti

Tehtävä 1. Internetin käyttö

Oppilaiden tehtävä on selvittää ryhmäläistensä internetin käyttöä, käytön useutta ja käyttötarkoituksia. Luokassa saatuja tuloksia voi verrata Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemaan Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kuvaavan tilaston tuloksiin. Tilaston tiedot kuvaavat koko Suomen väestöä, ja tietoja voi tarkastella hyvin monesta eri näkökulmasta, esimerkiksi ikäryhmittäin ja laitekohtaisesti. Tilastosta saa myös vinkkejä tutkimuskysymysten muotoilua varten. Suositeltava kysymysten määrä on 4‒6.

Vertailuajankohdaksi voi ottaa esimerkiksi vuoden 2020 tiedot tai vaikkapa vuoden 2010 tilanteen, jolloin oppilaat voivat nähdä selkeämmin väestötasolla tapahtuneen muutoksen tieto- ja viestintätekniikan käytössä koko väestön tasolla.  

Ryhmät voivat laatia tutkimuskysymykset itse tai käyttää seuraavia esimerkkikysymyksiä:

  • Kuinka usein internetiä käytetään eri ikäryhmissä? Onko naisten ja miesten välillä eroja? Entä vaikuttaako koulutus käyttöön?
  • Miten internetin käyttötavat eroavat eri ikäryhmissä? Kuinka suosittua on esimerkiksi videoiden katselu, blogien lukeminen, podcastien kuuntelu ja yhteisöpalveluiden seuraaminen?
  • Käytetäänkö kaupungissa ja maaseudulla samoja internetpalveluja?
  • Kuinka suosittua ja yleistä verkossa ostaminen ja verkosta tavaroiden tilaaminen on eri ikäryhmissä?

Nuoria ihmisiä yhdessä rennosti luonnossa

Tehtävä 2. Vapaa-ajan harrastaminen

Oppilaiden tehtävänä on selvittää ryhmänsä vapaa-ajan harrastamista. Luokassa saatuja tuloksia voi verrata Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tuloksiin. Vapaa-aikaa on tutkittu vuodesta 1977 lähtien. Tilaston tiedot kuvaavat 10 vuotta täyttänyttä kotitalousväestöä, ja siinä selvitetään väestön vapaa-ajan toimintaa, harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista sekä näissä vuosikymmenten mittaan tapahtuneita muutoksia. 

Tilastosta saa vinkkejä tutkimuskysymysten laatimiseen ja muotoiluun. Suositeltava kysymysten määrä on 5‒8.

Vertailuajankohdaksi voi ottaa vuoden 2017 tiedot tai vaikkapa 20 vuoden takaisen tilanteen vuodelta 1991, jolloin oppilaat näkevät selkeämmin ihmisten arjessa ja vapaa-ajan vietossa tapahtuneet muutokset koko väestön tasolla. 

Ryhmät voivat laatia tutkimuskysymykset itse tai käyttää seuraavia esimerkkikysymyksiä:

  • Miten nuoret viettävät vapaa-aikaansa: kenen kanssa ja mitä tehden?
  • Kuinka moni harrastaa säännöllisesti liikuntaa? Onko eri ikäryhmien välillä eroja ja jos on, niin millaisia?
  • Kuinka suosittua on kulttuuritapahtumissa, kuten teatterissa, konsertissa tai taidenäyttelyssä käyminen?
  • Onko lukeminen joissakin ikäryhmissä suositumpaa kuin joissakin toisissa? 

Ryhmä opiskelijoita istuu pöydän ympärillä

Esimerkki pienryhmätyöskentelyn kulusta:

  1. Jaa oppilaat pienryhmiin ja kerro minitutkimuksen aihe.
  2. Anna pienryhmille aikaa tutustua aiheisiin ja pohtia tutkimuskysymyksiä.
  3. Pyydä ryhmiä tekemään muistiinpanoja ja kirjoittamaan ylös kysymyksiä, joita he esittävät muiden ryhmien oppilaille.
  4. Jaa oppilaat uusiin ryhmiin siten, että jokaiseen tulee vähintään yksi oppilas alkuperäisestä ryhmästä. 
  5. Uusissa pienryhmissä on tarkoitus saada vastaukset muilta ryhmän jäseniltä oman, alkuperäisen ryhmän laatimiin kysymyksiin.  
  6. Tiedonkeruuvaiheen jälkeen oppilaat palaavat alkuperäisiin ryhmiinsä ja vastaavat myös itse muille laatimiinsa kysymyksiin.
  7. Alkuperäisissä ryhmissä vastaukset kootaan yhteen ja tuloksia ryhdytään tarkastelemaan koko luokan tasolla.
  8. Ryhmät valmistelevat esityksen tuloksista muille.
  9. Tutkimustulosten esittämisessä on hyvä pohtia, mitä ne kertovat, mistä erot johtuvat, miten luokassa saadut tulokset vertautuvat virallisen tilaston tuloksiin, ja miten keskeisimpiä tuloksia voisi havainnollistaa kiinnostavasti. 

Anna palautetta

Löysitkö mitä etsit? Vai jäitkö kaipaamaan jotain? Anna meille palautetta tästä oppaasta, niin teemme siitä entistä paremman. Erityisesti toivomme palautetta tehtävistä ja uusia ideoita aiheista.

Lähetä kommenttisi sähköpostiosoitteeseen koulutuspalvelut@tilastokeskus.fi.