Siirry pääsisältöön
Tilasto-oppaat
Tilastokeskuksen etusivulle

Tilastokuviot tutuksi

Tilastokuviot tutuksi -oppaan esittely

Tilastojen lukutaito tukee kuvioiden tulkintaa

Tilasto kuvaa ympäröivää todellisuutta numeroin. Numerotiedon rinnalla tilastotiedosta voi kertoa myös erilaisin taulukoin, kuvioin ja tekstin muodossa. Yhdessä ne viestivät tilastosta hieman erilaisia asioita, mutta käyttötarkoituksesta riippuen ne toimivat hyvin myös itsenäisesti. Eri tavoin tietoa visualisoivat tavat avaavat uudenlaisia näkökulmia lukijalle.  

Tilastojen lukutaito -oppaassa perehdytään tilastojen lukutaidon perusteisiin, tilastojen käyttöön, käsitteisiin ja tulkintaan. Tämä Tilastokuviot tutuksi -opas täydentää lukutaito-opasta ja tutustuttaa sinut tilastotiedon graafisen esittämisen periaatteisiin ja erilaisiin tilastokuvioihin. Saat työkaluja tilastokuvioiden tulkintaan ja hyviin käytäntöihin sekä tutustut tavallisimpiin kuviotyyppeihin, niiden ominaisuuksiin ja käyttökohteisiin. Jos teet itse tilastokuvioita, kannattaa tutustua osion 6 kuvion laatijan vinkkilistaan.

Tilastokuviot ovat tiedon välityksen tapa aivan samalla tavoin kuin kirjoitettu kieli. Siinä missä kirjoitetun kielen koodaustapoja ovat kirjaimet, sanat ja lauseet, niin tilastografiikan koodaustapoja ovat pisteet, viivat, pylväät, pinta-alat ja akselit. Näiden elementtien oikeat käyttötavat puolestaan nojaavat kulttuurisidonnaisiin, yleisesti hyväksyttyihin käytäntöihin ja tapoihin. Suurelta osin oikeat esitystavat nivoutuvat myös itse tutkittaviin käsitteisiin, käsillä olevan aineiston syntyhistoriaan sekä loogisiin ja matemaattisiin ominaisuuksiin. Itse sisällön ymmärtäminen on kuitenkin lopulta tärkeintä. Tilastografiikka on siis lopultakin vain tekninen apukeino, joka ei suoraan ota kantaa sisällön oikeellisuuteen sen enempää kuin kirjoitettu kielikään. Oikein käytettynä tilastografiikka on kuitenkin varsin tehokas tapa korostaa välitettävän viestin sanomaa.

Tervetuloa tilastografiikan mielenkiintoiseen maailmaan!

Oppaan sisältö

  1. Miksi tilastokuvioita tehdään?
  2. Tilastokuvioiden ominaisuuksia
  3. Yleisimmät kuviotyypit
  4. Muita kuviotyyppejä
  5. Miten tilastokuvioita tulkitaan?
  6. Laaditko itse tilastokuvioita?
  7. Lue lisää tilastografiikasta

Tiedon visualisointi murroksessa

Kaikkea tietoa voi visualisoida. Ympäröivä maailma pursuaa dataa, johon haetaan tarttumapintaa uusin visuaalisin keinoin. Kuvat, videot ja erilaiset animoidut sisällöt ovat jo pitkään olleet tavanomaista arkipäivän viestintää internetissä, mutta uutta on ehkä se, että trendi on lyönyt läpi myös yhteiskunnallisesti merkityksellisten sisältöjen jakelussa. Yhä useammin tietoa halutaan esittää visuaalisesti mielenkiintoisessa muodossa myös suuren yleisön kiinnostuksen ja huomion herättämiseksi. Onnistunut visualisointi kiteyttää oleellisen datamassasta ja tekee tiedosta ymmärrettävämpää. 

Tilastotiedon perinteisen esittämisen tapojen rinnalle on syntynyt täysin uudenlainen kuvasto teknologian mahdollistamien työkalujen avulla. Esimerkiksi vuorovaikutteisten visualisointien ideana on, että käyttäjä voi visualisointien taustalla toimivien tietokantojen avulla tarkastella tuloksia myös haluamillaan valinnoilla eli parametreillä pelkän staattisen kuvion sijaan. Visualisoinnin tavoitteena voi myös olla uusien oivallusten tekeminen. Pelilliset visualisoinnit ovat niin ikään suosittuja, ja niiden avulla voi tavoittaa eri ikäisiä käyttäjiä. 

Budjettipeli on hyvä esimerkki tilastograafisesta pelillistämisestä. Kotitalouksien ja julkisyhteisöjen rahavirrat ovat yksittäisen kansalaisen näkökulmasta valtavan suuria, mikä vaikeuttaa osuuksissa tapahtuvien muutosten hahmottamista. Pelin avulla voi lisätä ymmärrystä tulojen ja menojen merkityksestä kokonaisrahavirtoihin.

Peli on myös kiinnostava havainnollistus vuokaaviosta, josta voit lukea lisää myöhemmin tästä oppaasta luvusta 4.5 Puu- ja vuokaaviot.

Kuvio. Esimerkki tilastografiikan pelillistämisestä vuokaavion avulla.

Kuva verkossa pelattavasta budjettipelistä, jossa yhteiskunnan tuloja ja menoja voi tarkastella eri suuruisina rahavirtoina, ja pyrkiä pelin avulla hahmottamaan eri virtalähteissä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia kokonaisrahavirtoihin. Kuva on myös esimerkki vuokaaviosta.

Lähde: Hahmota Oy: Budjettipeli

Tutustu avoimen lähdekoodin visualisointityökaluihin

Tilastokeskus järjesti Visualisointihackathonin syksyllä 2021, jossa haettiin innovatiivisia visualisoinnin tapoja tilastotiedon havainnollistamiseksi. Kilpailu oli viraston sisäinen, mutta voittajajoukkueiden työt ovat julkisia ja kaikkien aiheesta kiinnostuneiden hyödynnettävissä.

Tutustu: 


Tiesitkö?

Tässä oppaassa noudatetaan Tilastokeskuksen graafista ohjeistusta, joka ohjaa Tilastokeskuksen viestintää ja viestintätuotteita, kuten tilastokuvioita. Ohjeen noudattaminen takaa yhtenäisen ja tunnistettavan visuaalisen ilmeen. 

Ennen kuin lähdet itse tekemään tilastokuvioita ja visuaalisia esityksiä, kannattaa perehtyä oman organisaatiosi graafiseen ohjeistukseen.

Näin maailma ja esitystavat muuttuvat

Vuodelta 1890 oleva 100 %:n pinottu vaakapylväskuvio 10 vuotta vanhempien sivistyskannasta lääneittäin ja jaoteltuna maaseutu-kaupungit

Kuvio. Kymmentä vuotta vanhempi väestö sivistyskannan mukaan vuonna 1890
Lähde: Suomen Tilastoatlas (Atlas öfver Finland. F. Tilgmanns Bok- och Stentryckeri, Helsingfors, 1899) (Finna)

Kuvio osoittaa sahattujen metsäntuotteiden ulosvientiä Suomesta kaupungeittain vuosina 1864 - 1875. Tuonnin suuruus näkyy suorakulmioista, jotka koostuvat ruuduista. Yksi ruutu on 10000 kuutiojalkaa. Eri kaupunkien vientiä osoittavat vuotuisissa suorakulmioissa vaakasuorat viivat. Kuviossa myös kartta, jossa likimääräiset rajat kunkin kaupungin metsäalueelle. Metsän runsautta esitellään vihreän eri sävyillä.

Kuvio. Sahattujen metsätuotteiden ulosvienti Suomesta 1864−1875
Tämä "grafillinen esitys" sai ansaittua huomiota omana aikanaan. Kuvio oli esillä Budapestin tilastokongressissa vuonna 1876, ja kaksi vuotta myöhemmin se sai hopeisen mitalin Pariisin maailmannäyttelyssä.

Lähde: Yleinen katsaus Suomen ulkomaiseen merenkulkuun ja kauppaan vuosina 1871–1875: ynnä grafillinen esitys sahattujen puutavarain ulosviennistä vuosina 1864–1875, kuvaliite julkaisun lopussa

Taulukko nimeltään Nodige underrättelse, jossa tietoja Suomen väestöstä vuodelta 1749.

Kuvio. Vuoden 1749 väestötilasto
Suomen tilastointi alkoi jo Ruotsin vallan (1249–1809) aikana. Ensimmäisenä Suomea koskevana virallisena tilastona pidetään vuoden 1749 väestötilastoa Pääpiirteet Suomen väestötilastosta vuosilta 1750–1890.

Lähde: Tilastoarkisto

Kuvio esittelee Napoleonin joukkojen etenemistä Venäjällä, ja Ranskan armeijan kasvavista miestappioista vuosina 1812 - 1813. Vasemmassa reunassa on viivan lähtöpisteenä Kaunas, jossa armeijan määrä 422 000. Oikeassa reunassa Moskova, jossa määrä 100000. Toinen viiva kulkee Moskavasta takaisin, ja hengissä säilyi 10000. Paluumatkan eteneminen esitetty päivämäärittäin, myös lämpötila merkitty.

Kuvio. Maailman paras tilastokuvio
Tilastoja on osattu jo kauan käyttää havainnollistamaan asioita. Maailman parhaana tilastokuviona pidetään edelleen ranskalaisen Charles Minardin vuonna 1861 julkaisemaa kuviota Napoleonin sotaretkestä Venäjälle. Se kertoo havainnollisesti, miten suuri armeija kutistui retken aikana pieneksi joukoksi.  Kuvioon on liitetty myös tiedot paluumatkan aikana vallinneesta säästä, joka oli hyvin kylmä ja verotti huvennutta armeijaa entisestään.

Lähde: Wikipedia Commons: Charles Minard's Chart