Siirry pääsisältöön
Tilasto-oppaat
Tilastokeskuksen etusivulle

Tilastokuviot tutuksi

6 Laaditko itse tilastokuvioita?

6.1 Tavoitteena onnistunut tilastokuvio

Tilastokuviota laatiessasi joudut pohtimaan, mitä tietoa sisällytät kuvioon ja mitä et. Ihan kaikkia tietoja ei yleensä kannata ottaa mukaan kuvioon, vaikka se onkin hyvä keino esittää paljon lukuja pienessä tilassa.

Kuviota ei kannata koskaan tehdä vain kuvion vuoksi, vaan sen on aina liityttävä asiayhteyteen. Joskus ei kannata tehdä kuviota ollenkaan, vaan tiedon havainnollistamiseen voi olla parempi käyttää esimerkiksi taulukkoa.

Olet onnistunut tilastokuvion laadinnassa, jos kuvio tarjoaa katsojalle oivalluksen ja saa kiinnostumaan kuvion sanomasta, ei niinkään kuviosta itsestään. Kuvion hahmottamista helpottaa, kun olet miettinyt myös kuvion rakennetta esimerkiksi otsikointia ja asteikkomerkintöjä (katso 2.3 Tilastokuvion rakenne tukee tulkintaa). Muista miettiä myös kuvion saavutettavuutta. Siitä voit lukea lisää tämän osion loppupuolelta.

Osion lopusta löydät kertauskysymyksiä koko oppaasta. Testaa, mitä jäi mieleesi! Seuraavaan osioon (7) on koottu vielä lähteitä ja lisälukemista tilastografiikasta.

6.2 Yksinkertainen vai monimutkainen?

Erilaisia tilastokuvioita on kehitelty satoja, mutta vain muutamat ovat vakiintuneet yleiseen käyttöön. Tähän on syynsä. Tutusta kuviosta viesti hahmottuu paremmin kuin oudosta tai vaikeasti tulkittavasta. Yksinkertainen on yleensä kaunista.

Kun laadit tilastokuvioita, kannattaa valita tuttu ja tavallinen, mutta aiheeseen sopiva esitysmuoto. Liian monimutkainen kuvio saattaa heikentää katsojien luottamusta ja herättää epäilyksiä siitä, että olet pyrkinyt jotenkin vääristelemään asiaa ylimääräisillä (ja turhilla) kikkailuilla. Tilastotiedon esittämiseen yleensä viivakuvio on paras esitysmuoto.

Yksinkertainen kuvio voi kuitenkin olla monitasoinen: mielenkiintoinen kuvio houkuttelee tutustumaan ja lähempi tutustuminen avaa jotain uutta tietoa. Tavallisimmat kuviotyypit esitellään kohdassa 3 Yleisimmät kuviotyypit ja harvinaisemmat kohdassa 4 Muita kuviotyyppejä.

Kun tunnet aineistosi ja tiedät, mikä tarkoitus graafisella esityksellä on, kuviotyypin valinta helpottuu. Tarkoituksenmukaisen kuviotyypin valintaan on olemassa ohjeistuksia, jotka tukevat kuvioiden laatijan työtä.

Kuva. Andrew Abelan esimerkki oikean kuviotyypin valinnasta

Englanninkielinen oikean kuviotyypin valintaan opastava kaavio. Keskellä kysymys What would you like to show? Vaihtoehdot: comparison, distirbution, composition, relationship. Näistä neljästä vaihtoehdosta viivat mahdollisiin kuviotyyppeihin.

Lähde: Andrew Abela (2009) Chart Suggestions − A Thought Starter (pdf)

6.3 Kuvion laatijan muistilista

Ennen kuin varsinaisesti aloitat kuvion tekoa, pohdi seuraavia asioita:

  • Mikä on kohderyhmä?
  • Mikä on kuvion rooli? Onko tarkoitus esim. havainnollistaa, tuoda esiin monimutkainen riippuvuus?
  • Minkälainen kuvio olisi paras? Kuviotyypin valintaan vaikuttaa esityksen aihealue, tietojen luonne, esitystilanne, kohdeyleisö.
  • Miten kuvio esitetään? Värillinen/mustavalkoinen?
  • Kuinka suuri kuviosta tulee?
  • Tarvitaanko kuviota? Olisiko esim. taulukko sittenkin paras esitystapa?
  • Riittääkö yksi kuvio? Useampi yksinkertainen kuvio saattaa olla parempi esitystapa kuin yksi monimutkainen.

Kun olet saanut kuvion valmiiksi, tarkista vielä nämä: 

  • Onko kuvio ymmärrettävä? Näkyykö kuviosta selkeästi se, mitä haluat tuoda esiin?
  • Voiko kuvion tai siihen liittyvät käsitteet, mittayksiköt jne. ymmärtää väärin?
  • Onko kuvio hyvän kokoinen ja muotoinen?
  • Onko kuvio oikeassa paikassa, esim. lähellä sitä tekstin osaa, johon se liittyy?
  • Oletko testannut kuviota kenelläkään, esim. tulevalla kuvion tulkitsijalla?

Lähde: Kuusela, Vesa. 2000. Kuuselan kuviot. Kuvion tekijän muistilista. Julkaisussa: Tietoaika 2/2000 (s. 30)

6.4 Näin varmistat onnistuneen kuvion

Seuraavien periaatteiden avulla saat vielä konkreettisempia ohjeita onnistuneen kuvion tekemiseen. Osa yleisimmistä säännöistä ja suosituksista vaikuttavaa kuvion visuaaliseen luettavuuteen, mutta osalla on merkitystä myös kuvion luotettavuuden kannalta. 

Suosi näitä:

  • Pidä kuvio selkeänä, ei liikaa asiaa yhteen kuvioon.
  • Käytä erillisiä värejä ja selkeästi erottuvia värien eri tummuusasteita. Ole varovainen rasterointien kanssa.
  • Käytä samassa kuviossa kohtuudella eri elementtejä eli pylväitä, piirakkakuvion viipaleita, ryhmiä tai luokkia.
  • Pidä pylväskuviossa pylväiden välit pienempinä kuin pylväät (välit 50‒70 prosenttia pylväiden leveydestä).
  • Asteikkomerkinnöistä turha toisto pois, jatkuvan muuttujan arvoja voit huoletta karsia.
  • Laita vaakapylväskuvion pylväät ja piirakan viipaleet laskevaan suuruusjärjestykseen. 
  • Harkitse, sopivatko yhteensä-arvot tai eri hierarkiatasot samaan kuvioon.
  • Laita aika-arvo aina vaaka-akselille.
  • Älä katkaise pylväskuvioiden akselia eli asteikko alkaa aina nollasta.
  • Huolehdi visuaalisesta vertailtavuudesta, esim. kaksi kertaa suurempaa määrää kuvataan kaksi kertaa pidemmällä pylväällä.
  • Huomaa, että symbolikuvioissa kokojen suhde on eri kuin pituuksien suhde. 
  • Tarkista kuvion saavutettavuus.

Suositusten lisäksi kannattaa pitää mielessä myös muutamia vältettäviä asioita. Kuvio on hyvä pitää yksinkertaisena, vaikka sanoma olisikin monimutkainen.

Vältä näitä: 

  • asiayhteydestä irrallisia kuvioita
  • akselien katkaisua, tupla-asteikollisia kuvioita tai epätasaisia asteikkoja
  • kolmiulotteisuutta, jollei kolmaskin ulottuvuus varmasti välitä informaatiota
  • monimutkaisuutta: liikaa asiaa, liian monta ulottuvuutta, hankalasti luettavia kirjasimia
  • kuvion koristelua ylimääräisillä, asiaankuulumattomilla elementeillä, esim. vitsikkäillä piirroksilla
  • samantapaisten kuvioiden esittämistä rinnakkain, jos niillä on erilaiset asteikot tai ne ei muuten ole vertailukelpoisia keskenään.

6.5 Tilastokuvion saavutettavuutta et voi ohittaa

Saavutettavuusdirektiivi julkaistiin vuonna 2016. Sen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen pääsy julkisiin verkkopalveluihin. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä seurannut kansallinen lainsäädäntö astui voimaan 1.4.2019.

Direktiivi koskee toistaiseksi julkishallintoa, sen tarjoamia verkko- ja mobiilipalveluita sekä niitä yksityisiä toimijoita, jotka hoitavat yhteiskunnan kannalta merkittäviä tehtäviä. Saavutettavuus onkin kiinteä osa julkisten palveluiden digitalisointia. Kiinnostus saavutettavuutta kohtaan on kasvanut ja se on levinnyt julkiselta myös yksityiselle sektorille.

Tilastokuvioiden näkökulmasta saavutettavuus on keskeinen tulkintaan vaikuttava tekijä. Kuvioita laativalle se asettaa puolestaan melko selkeät reunaehdot, joita noudattamalla tilastograafisissa esityksissä tulee saavutettavuus huomioitua tarkoituksenmukaisella tavalla.

Aluehallintoviraston (AVI) saavutettavuussivusto tarjoaa lain toteutumista valvovana tahona yleispätevän kuvauksen saavutettavuuden periaatteista ja valvonnasta, mutta ei niinkään konkreettisista toimintaohjeista.

Käytännönläheisiä ohjeita verkkosisältöjen saavutettavuudesta löytyy näkövammaisten kirjaston Celian kokoamalta saavutettavuusohjesivustolta. Esimerkiksi erilaisten tiedostojen, kuvien ja videoiden saavutettavuudesta löytyy yksityiskohtaiset ohjeet.

Yksi tyypillisimmistä saavutettavuuden mukanaan tuomista muutoksista liittyy värien käyttöön. Riittävä kontrasti takaa saavutettavuuden. Myös kuvien tekstivastine eli alt-teksti on vakiintunut osaksi saavutettavuuden toteuttamista.   

Hyvä tapa on myös selittää tekstissä tilastokuvion oleellisimmat taustatiedot ja keskeisimmät tulkinnat. Kuvion taustalla oleva numeerisen taulukkomuotoisen datan sisältämän informaation voit tuoda esiin ruudunlukijan avulla.


Kertaustehtäviä oppaasta