Siirry pääsisältöön
Tilasto-oppaat
Tilastokeskuksen etusivulle

Tilastokuviot tutuksi

2 Tilastokuvioiden ominaisuuksia

2.1 Onnistunut tilastokuvio on yksinkertainen

Tilastokuvion tulkinnassa on hyvä pitää mielessä, että tilastotiedon esittämisessä tehdään aina valintoja, jotka muokkaavat katsojalle välittyvää kuvaa aiheesta. Havainnollisuuden lisääntyessä kasvaa siis myös subjektiivisuus eli kuvion tekijän oma tulkinta ja näkökulma tilastosta. Samalla informaation määrä vähenee verrattuna alkuperäiseen aineistoon, koska prosessi vaatii valintoja siitä, mitä otetaan mukaan kuvioon ja mitä ei. 

Vaikka erilaisia tilastokuvioita on sadoittain, ei ole sattumaa, että tyypillisimmät ja käytetyimmät ovat viiva- ja pylväskuvioita. Ne ovat useimmiten yksinkertaisia ja erittäin havainnollistavia, mikä tukee tulkintaa. Niihin tutustut seuraavassa osiossa 3 Yleisimmät kuviotyypit. Perehdy kuitenkin ennen sitä tässä osiossa tilastokuvioiden yleisiin ominaisuuksiin.

2.2 Hyvän tilastokuvion ominaisuuksia

Tilastokuviolle on tiettyjä sääntöjä ja hyviä käytänteitä, jotka on syytä tuntea. Ne auttavat sinua arvioimaan kuvion luotettavuutta. Tilastokuvion tulkinnasta voit lukea lisää osiosta 5 Miten tilastokuvioita tulkitaan.

Muistilista kuvion tarkasteluun:

  • Liittyykö kuvio asiayhteyteen? Jos ei, pohdi, mitä irrallisella kuviolla yritetään kertoa.
  • Onko kuvio selkeä? Onko siinä sopivasti vai liikaa informaatiota, kuten useita luokkia, pylväitä tai sektoreita?
  • Ovatko vaakapylväskuvion pylväät ja piirakan viipaleet laskevassa suuruusjärjestyksessä? 
  • Onko värien käyttö onnistunut ja looginen? Erottuvatko värit riittävästi toisistaan?
  • Onko aika-arvo vaaka-akselilla?
  • Onko asteikko tasainen, eikä sitä ole venytetty mihinkään suuntaan?
  • Alkaako pylväskuvion akseli nollasta vai onko asteikko katkaistu? 
  • Onko kuvio visuaalisesti vertailtava, esim. kaksi kertaa suurempaa määrää kuvataan kaksi kertaa pidemmällä pylväällä?

2.3 Tilastokuvion rakenne tukee tulkintaa

Hyvä tilastokuvio liittää kaikki esitetyt tiedot kontekstiinsa. Kuvaava otsikko ja muut oheistiedot kuten asteikko, akselit ja selitteet tukevat asiayhteyden muodostamista. Kun lisäksi kaikki kuvioelementit (viivat, osat, sektorit) on nimetty selkeästi, ja poikkeavuudet on tuotu esiin, auttavat ne sinua tekemään oikeansuuntaisia tulkintoja.

Kuvio rakentuu seuraavista osista, joihin pääset tutustumaan seuraavaksi:

Otsikko

Otsikko on tärkeä, sillä se vastaa kysymyksiin: mitä, missä ja milloin. Se antaa ensimmäisen kuvan siitä, mistä visualisoinnissa on kyse. Otsikko asettaa myös kontekstin, jonka pohjalta ymmärrät, mistä näkökulmasta kuvaa kuuluu katsoa. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko otsikon viesti linjassa kuvion esittämän informaation kanssa. Jos viestintä on ristiriitaista, voit pohtia, onko kuvion välittämä tieto ylipäätään luotettavaa?

Akselit, asteikot ja asteikkomerkinnät

Viiva- ja pylväskuviot koostuvat usein vaaka- ja pystyakselista. Vaaka- eli x-akselilla kuvataan yleensä aikaa ja pysty- eli y-akselilla määrää. Joskus kuviota arvioidessasi voit pohtia, miten akseleiden paikkojen vaihtaminen vaikuttaisi kuvaajaan. Ovatko akseleiden ja asteikkojen valinnat onnistuneita aiheen ja käytetyn aineiston kannalta?

Apuviivat

Viiva-, pylväs- ja palkkikuviossa voi olla erilaisia apuviivoja. Hilaviivat ovat akselista akseliin kulkevia himmeitä apuviivoja, jotka auttavat varsinkin suurikokoisten kuvioiden tulkinnassa. Viiteviiva on kuvion poikki vedetty viiva, johon katsojan halutaan kiinnittävän huomiota ja tekevän vertailuja. Viivakuvion viivoista tummin tai näkyvin tulee olla varsinainen tieto- tai trendiviiva, seuraavaksi tummin viiteviiva ja himmein tai ohuin hilaviiva.

Kuvioelementit

Kuvioelementit eli pylväät, viivat, pisteet sekä ympyrän tai piirakan sektorit ovat kuvion keskeisintä osaa. Onnistuneessa kuviossa ne merkitään aina jollakin värillä. Jos samassa kuviossa on useita viivoja tai sektoreita, tulisi ne olla selkeästi eri värisiä tai mustavalkoesityksessä eri tummuusasteisia. Samoin jos samassa kuviossa on pylväitä esimerkiksi eri vuosilta, olisi niiden erotuttava selvästi toisistaan. Rasterointia ei suositella, sillä se aiheuttaa kuvioon turhaa väreilyä. Väreistä voit lukea lisää osiosta 5.3 Harhaanjohtavan tilastokuvion voi tunnistaa.

Kuvioelementtien esittäminen luonnollisessa järjestyksessä helpottaa kuvion tulkintaa. Palkkipylväskuvioissa pylväät laitetaan tyypillisesti laskevaan järjestykseen (ylhäällä pisin, alhaalla lyhyin palkki). Piirakkakuvion sektorit tulee myös olla laskevassa järjestyksessä. Havaitsemista tukee se, että suurin sektori on ylhäällä oikealla ja siitä seuraavat järjestyksessä myötäpäivään. 

Selite

Selitteessä kerrotaan, mitä kuvion eri värit tai symbolit tarkoittavat. Selite ei saa peittää mitään oleellista kuviosta. 

Tietolähde ja alaviitteet

Lähde kertoo, mistä tilastotiedot ja luvut on poimittu. Joskus tietolähteenä voi olla tiettyyn ilmiöön liittyviä julkaisuja tai tutkimustuloksia. Lähteet merkitään usein kuvion alalaitaan, joskus taas heti otsikon yhteyteen. Kun tulkitset kuvioita, kannattaa pohtia, ovatko ilmoitetut lähteet varmasti relevantteja. Voit lukea lisää luotettavista tilastotiedonlähteistä Tehokas tilastotiedonhaku -oppaasta.

Kuvion alaviitteessä voi olla myös jotain muuta selitetekstiä jostakin kuvioon liittyvästä yksityiskohdasta, esimerkiksi käytetyistä lyhenteistä tai tilastointitavan muutoksista.

Seuraavaan kuvaan on merkitty kuvion olennaiset osat: otsikko, selite, akselit, asteikko- ja viiteviivat, hilaviivat, kuvio- ja tietoviivat.

Kuva. Tilastokuvion osat