Tilastojen lukutaito
Tilastoihin tartutaan, kun tarvitaan täsmällistä, puolueetonta ja luotettavaa tietoa. Tilastotieto on korvaamaton tiedonlähde yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Se palvelee päättäjiä erilaisissa organisaatiossa ja valtion ja kunnan toimielimissä. Esimerkiksi kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat ovat kuntakentän toimielimiä, eduskunta ja hallitus puolestaan valtion ylimpiä toimielimiä.
Kun suunnitellaan esimerkiksi koko väestöä koskevia uudistuksia, on tarpeen tuntea väestönkehityksen viimeaikaiset piirteet. Myös alueellisten kehittämistoimien pohjaksi tarvitaan tietoa väestön muuttoliikkeestä, syntyvyydestä ja ikärakenteesta. Jos organisaatiossa tehdään esimerkiksi tulevaisuuden kasvuennustetta, on sen taustaksi välttämätöntä käyttää taloustilastojen tietoja. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen vaatii myös pohjatietoa nykytilanteesta.
Tilastot ovat siis varsin hyödyllisiä, kun halutaan tuntea jonkin ilmiön menneisyys, nykytila ja arvioida tulevaisuutta olemassa olevan tiedon pohjalta. Ilmiöön vaikuttavien muiden asioiden tuntemus helpottaa ja niihinkin saadaan usein vastaus tilastoista. Päätöksenteko on vahvalla pohjalla silloin, kun tunnetaan käytetyt lähteet ja niihin voidaan palata aina uudestaan.
Yhteiskunnallisen merkityksen ohella tilastoilla on paikkansa myös sinun, yksittäisen kansalaisen eli tiedonkäyttäjän, elämässä. Tilastotiedon voi sanoa kuuluvan nykyajan yleissivistykseen ja tilastojen lukutaidon olevan kansalaistaito. Niiden avulla ympäröivän maailman jäsentäminen ja asioiden ymmärtäminen helpottuvat.
Tilastokeskus tuottaa noin 160 eri tilastoa, joista tehdään vuosittain noin 600 uutta julkistusta. Tilastojen tietoaineistoista valtaosa saadaan julkishallinnon valmiista rekistereistä. Esimerkiksi tieto maksetuista lapsilisistä ja työttömyyskorvauksista, siviilisäädystä ja kansalaisuudesta tai vaikkapa organisaation henkilöstömääristä ja kunnan oppilaitosten lukumääristä saadaan olemassa olevista rekisteriaineistoista.
Tietoja kerätään myös kyselyillä ja haastatteluilla, mutta vain silloin, kun tarvittavia tietoja ei voi muuten saada. Myös sinä saatat saada kutsun osallistua Tilastokeskuksen kyselyyn. Kannattaa muistaa, että sinua lähestytään vain siksi, että haluttua tietoa ei saada millään muulla tavalla. Vastauksillasi edustat laajaa joukkoa samanikäisiä suomalaisia, ja siksi osallistumisellasi on merkitystä. Tilasto ei synny ilman sinua ja muiden kyselyyn kutsuttujen henkilöiden antamia vastauksia. Tiedon luotettavuus kärsii merkittävästi, jos moni jättää vastaamatta.
Luotettavaan tietoon tarvitaan kaikkia – myös sinua.
Tilastokeskus kerää vuosittain tietoa yhteensä lähes 400 000 kansalaiselta, kotitaloudelta tai organisaatiolta. Jotta tiedot ovat luotettavia, vastauksia tarvitaan kattavasti ja tasaisesti eri henkilöryhmistä. Siksi jokainen vastaus on tärkeä.
Jos saat kutsun tutkimukseemme, vastaathan!
Millainen kuva maailmasta sinulla mahtaisi olla, jos käytössäsi ei olisi lainkaan tilastoihin perustuvaa tietoa? Kysymykseen on miltei mahdotonta vastata, sillä tilastoihin perustuvia päätelmiä tuotetaan ja jaetaan kaikkialla ympärillämme jatkuvasti, ja muodostamme myös itse niiden pohjalta käsityksemme ympäröivästä todellisuudesta.
Ruotsalainen, jo edesmennyt väestö- ja terveystilastotieteeseen perehtynyt tutkija Hans Rosling otti kaiken hyödyn irti tilastoista ja kehotti meitä muitakin tekemään samoin. "On tarpeetonta nojautua luuloon, kun voi turvautua tietoon" olisi voinut olla hänen mottonsa.
Rosling oli edellä aikaansa monella tapaa, mutta yksi hänen merkittävimmistä saavutuksistaan liittyy tilastografiikkaan ja sen hyödyntämiseen tilastotiedon esittämisessä ja havainnollistamisessa.
Tilastografiikka on keskeinen tilastojen lukutaidon ja tulkinnan osa-alue, mutta siihen ei perehdytä tässä oppaassa tämän enempää. Voit tutustua aiheeseen kuuntelemalla Soundcloudin podcastin "Tiedon visualisointi" osiossa 8.4.
Videolla Rosling tiivistää neljään minuuttiin väestöhistorian 200 vuotta hyödyntäen virtuaalisia graafisen esittämisen keinoja.