Tilastojen lukutaito
Hyvä tilastojen lukutaito avaa oven tiedon ymmärtämiseen ja oikeaan tulkintaan. Perusasioiden tuntemisella pääset jo pitkälle. Tästä esimerkkinä ovat tilastotietoa ja -ilmiöitä kuvaavat käsitteet, joihin olet jo edellä tutustunut. Tiedon luotettavuutta on huomattavasti helpompi arvioida, kun tiedät, kuka tilaston on tuottanut, millä menetelmällä tiedot on kerätty ja mistä tai keistä luvut kertovat.
Hyvään tilastojen lukutaitoon kuuluu käsitteiden tuntemisen lisäksi paljon muutakin. Kun mekaaninen lukutaito syntyy ymmärryksestä tunnistaa kirjaimet ja erottaa tavut, tilastojen lukutaidoksi voidaan kutsua kykyä hahmottaa, ymmärtää ja tulkita esitettyä lukua, graafista esitystä tai isompaa kokonaisuutta. Miltä jokin luku tilastossa näyttää, ei vielä kerro koko totuutta.
Tilastolukuja esitetään yleensä kuvioiden ja taulukoiden avulla. Oikeiden johtopäätösten tekemiseen on tarjottava graafisesti oikeaoppinen esitys, joka ei jätä sijaa väärinymmärrykselle. Graafisten periaatteiden tuntemus onkin tärkeä tilastojen lukutaidon osa-alue, mutta siihen ei perehdytä tässä oppaassa tämän tarkemmin.
Tässä osiossa tutustut vielä lyhyesti siihen, mistä tilastojen lukutaito rakentuu. Vaikka tilastoilla voidaan harhauttaa lukijaa, tilasto itsessään ei koskaan valehtele. Tilasto kertoo juuri sen, mitä sen on tarkoituskin kertoa.
Oppaan viimeisessä osiossa (9) pääset lopuksi kurkistamaan luotettavien tilastojen lähteisiin.
Tilasto on aikaan sidottu, säännöllisesti toistuva ja ajantasainen kuvaus jostakin ympäröivää maailmaa koskevasta ilmiöstä. Sen tarkoituksena on antaa mahdollisimman kattava kuvaus kohteestaan ja tarjota kaikki tarpeellinen tiedon ymmärtämiseen. Tilastot perustuvat tieteellisiin teorioihin ja menetelmiin, millä voidaan varmistaa, että tilastotieto syntyy läpinäkyvästi ja luotettavasti.
Laatuselosteen ja metatietojen avulla varmistetaan tiedon objektiivisuus, puolueettomuus ja tarkkuus. Kun tilaston käyttäjänä tiedät, miten tieto on syntynyt, osaat sekä hyödyntää tilastotietoa tehokkaammin omiin tarkoituksiisi että välttää tekemästä virhetulkintoja.
Tilastojen lukutaito edellyttää monenlaista valppautta ja ehkä myös hitusen tilastotieteen perusteiden hallintaa. Tiedonkäyttäjänä sinun tulee:
Tiedon kriittinen arviointi on tärkeää. Erityisesti sosiaalisen median aikakaudella on valheellisen ja väärän tiedon määrä räjähdysmäisesti kasvanut. Internet on pullollaan tiedoksi naamioituneita, luotettavalta tiedolta näyttäviä valheellisia väitteitä, graafisia esityksiä ja kuvia, joiden todenperäisyyttä on usein melkeinpä mahdotonta kyetä arvioimaan. Tilasto-, medialuku- ja faktantarkistustaidot ovatkin ensiarvoisen tärkeitä tiedon luotettavuuden arvioinnissa.
Peruskäsitteiden hallinta auttaa tässäkin. Tahallisesti levitettyä väärää tietoa kutsutaan disinformaatioksi ja tahattomasti levitettyä väärää tietoa puolestaan misinformaatioksi. Näiden jäljille pääsemisestä vaikean tekee se, että ne ovat hyvin monimuotoisia ja niissä on usein murunen totuutta. Erityisesti misinformaatio yhdistelee tosiasioita fiktioon, vääristelee ja paisuttelee, jolloin tiedon arviointi vaikeutuu oleellisesti. Myös valeuutisia julkaistaan harhautustarkoituksessa, ja ne voivat sisältää luotettavan journalismin piirteitä.
Kriittinen voit olla monella tapaa. Tilastojen lukutaidossa yksi tärkeimmistä on lähdekriittisyys, johon voit tutustua lähemmin oppaan viimeisessä osiossa. Lähtökohtaisesti on hyväksyttävä, että kaikki tieto ei ole yhtä laadukasta ja luotettavaa, on vain kyettävä tunnistamaan luotettava epäluotettavasta lähteestä. Aina on aiheellista esimerkiksi kysyä, kuka tiedon on tuottanut ja millaista asiantuntemusta tiedon taustalla on.
Tilastojen lukutaito edellyttää myös harkintaa, varovaisuutta ja arkijärjen käyttöä. Jos osaat ja viitsit vaivautua, kaivautuminen yksittäisten lukujen tai tuloksista vedettyjen johtopäätösten taakse saattaa kannattaa. Etsi vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
Läpinäkyvästi esitettyjen tilastotietojen tarkistaminen on mahdollista, mutta jos vastuuta on väistetty, sinun on mahdotonta arvioida tiedon oikeellisuutta.
Muista kysyä itseltäsi ainakin seuraavat kysymykset, kun seuraavan kerran arvioit (tilasto)tiedon luotettavuutta. Epäilyksille on aihetta, jos vastauksia kysymyksiin ei ole saatavilla:
Tilastotiedon lukutaitoon liittyy olennaisesti myös taito tulkita tilastokuvioita ja erilaisia graafisia esityksiä. Tässä oppaassa graafisten esitysten periaatteet on rajattu pois. Tilastokeskuksen Tiedosta tulevaisuus -podacastsarjassa tietopalvelusuunnittelija Kim Huuhko pohtii tilastotiedon visuaalisen esittämisen hyviä käytäntöjä ja valottaa grafiikan merkitystä tiedon välittämisessä. Voit kuunnella haastattelun Soundcloud-palvelussa.
Vanhat hokemat voivat osoittautua joskus menneen ajan "totuuksiksi", kuten tämä YLE:n artikkeli: Kyllä ennen oli nuoriso kunnollista – vai oliko? (3.6.2017) osoittaa. Röökiä, tappeluita, näpistelyitä, viinaa ja kolareita vai miten se nyt menikään? Testaa omat käsityksesi ja katso, mitä tilastot nuorista kertovat.
YK:n kestävän kehityksen indikaattorit (Sustainable Development Goals = SDG) on viety kiinnostavasti virtuaaliselle alustalle, jossa voit tehdä maakohtaisia vertailuja 17 indikaattorin välillä ja tarkastella myös yksityiskohtaisemmin yksittäisen maan tietoja.
Toinen mielenkiintoinen virtuaalinen toteutus on YLE virtuaalibunkkeri -pakohuonepeli, jossa voi testata mediataitojaan ja vahvistaa mediakriittisyyden perustaitoja.
Kolmas kokeilemisen arvoinen toteutus kannustaa käyttäjää pelillisesti piirtämään eri teemoista kehitystä kuvaavia trendiviivoja. Oman arvion jälkeen peli piirtää tilastotietoon perustuvan trendin käyttäjän viivan rinnalle.