Tilastokuviot tutuksi
Tilasto kuvaa ympäröivää todellisuutta numeroin. Numerotiedon rinnalla tilastotiedosta voi kertoa myös erilaisin taulukoin, kuvioin ja tekstin muodossa. Yhdessä ne viestivät tilastosta hieman erilaisia asioita, mutta käyttötarkoituksesta riippuen ne toimivat hyvin myös itsenäisesti. Eri tavoin tietoa visualisoivat tavat avaavat uudenlaisia näkökulmia lukijalle.
Tilastojen lukutaito -oppaassa perehdytään tilastojen lukutaidon perusteisiin, tilastojen käyttöön, käsitteisiin ja tulkintaan. Tämä Tilastokuviot tutuksi -opas täydentää lukutaito-opasta ja tutustuttaa sinut tilastotiedon graafisen esittämisen periaatteisiin ja erilaisiin tilastokuvioihin. Saat työkaluja tilastokuvioiden tulkintaan ja hyviin käytäntöihin sekä tutustut tavallisimpiin kuviotyyppeihin, niiden ominaisuuksiin ja käyttökohteisiin. Jos teet itse tilastokuvioita, kannattaa tutustua osion 6 kuvion laatijan vinkkilistaan.
Tilastokuviot ovat tiedon välityksen tapa aivan samalla tavoin kuin kirjoitettu kieli. Siinä missä kirjoitetun kielen koodaustapoja ovat kirjaimet, sanat ja lauseet, niin tilastografiikan koodaustapoja ovat pisteet, viivat, pylväät, pinta-alat ja akselit. Näiden elementtien oikeat käyttötavat puolestaan nojaavat kulttuurisidonnaisiin, yleisesti hyväksyttyihin käytäntöihin ja tapoihin. Suurelta osin oikeat esitystavat nivoutuvat myös itse tutkittaviin käsitteisiin, käsillä olevan aineiston syntyhistoriaan sekä loogisiin ja matemaattisiin ominaisuuksiin. Itse sisällön ymmärtäminen on kuitenkin lopulta tärkeintä. Tilastografiikka on siis lopultakin vain tekninen apukeino, joka ei suoraan ota kantaa sisällön oikeellisuuteen sen enempää kuin kirjoitettu kielikään. Oikein käytettynä tilastografiikka on kuitenkin varsin tehokas tapa korostaa välitettävän viestin sanomaa.
Tervetuloa tilastografiikan mielenkiintoiseen maailmaan!
Kaikkea tietoa voi visualisoida. Ympäröivä maailma pursuaa dataa, johon haetaan tarttumapintaa uusin visuaalisin keinoin. Kuvat, videot ja erilaiset animoidut sisällöt ovat jo pitkään olleet tavanomaista arkipäivän viestintää internetissä, mutta uutta on ehkä se, että trendi on lyönyt läpi myös yhteiskunnallisesti merkityksellisten sisältöjen jakelussa. Yhä useammin tietoa halutaan esittää visuaalisesti mielenkiintoisessa muodossa myös suuren yleisön kiinnostuksen ja huomion herättämiseksi. Onnistunut visualisointi kiteyttää oleellisen datamassasta ja tekee tiedosta ymmärrettävämpää.
Tilastotiedon perinteisen esittämisen tapojen rinnalle on syntynyt täysin uudenlainen kuvasto teknologian mahdollistamien työkalujen avulla. Esimerkiksi vuorovaikutteisten visualisointien ideana on, että käyttäjä voi visualisointien taustalla toimivien tietokantojen avulla tarkastella tuloksia myös haluamillaan valinnoilla eli parametreillä pelkän staattisen kuvion sijaan. Visualisoinnin tavoitteena voi myös olla uusien oivallusten tekeminen. Pelilliset visualisoinnit ovat niin ikään suosittuja, ja niiden avulla voi tavoittaa eri ikäisiä käyttäjiä.
Budjettipeli on hyvä esimerkki tilastograafisesta pelillistämisestä. Kotitalouksien ja julkisyhteisöjen rahavirrat ovat yksittäisen kansalaisen näkökulmasta valtavan suuria, mikä vaikeuttaa osuuksissa tapahtuvien muutosten hahmottamista. Pelin avulla voi lisätä ymmärrystä tulojen ja menojen merkityksestä kokonaisrahavirtoihin.
Peli on myös kiinnostava havainnollistus vuokaaviosta, josta voit lukea lisää myöhemmin tästä oppaasta luvusta 4.5 Puu- ja vuokaaviot.
Kuvio. Esimerkki tilastografiikan pelillistämisestä vuokaavion avulla.
Lähde: Hahmota Oy: Budjettipeli
Tilastokeskus järjesti Visualisointihackathonin syksyllä 2021, jossa haettiin innovatiivisia visualisoinnin tapoja tilastotiedon havainnollistamiseksi. Kilpailu oli viraston sisäinen, mutta voittajajoukkueiden työt ovat julkisia ja kaikkien aiheesta kiinnostuneiden hyödynnettävissä.
Tutustu:
Tässä oppaassa noudatetaan Tilastokeskuksen graafista ohjeistusta, joka ohjaa Tilastokeskuksen viestintää ja viestintätuotteita, kuten tilastokuvioita. Ohjeen noudattaminen takaa yhtenäisen ja tunnistettavan visuaalisen ilmeen.
Ennen kuin lähdet itse tekemään tilastokuvioita ja visuaalisia esityksiä, kannattaa perehtyä oman organisaatiosi graafiseen ohjeistukseen.
Kuvio. Kymmentä vuotta vanhempi väestö sivistyskannan mukaan vuonna 1890
Lähde: Suomen Tilastoatlas (Atlas öfver Finland. F. Tilgmanns Bok- och Stentryckeri, Helsingfors, 1899) (Finna)
Kuvio. Sahattujen metsätuotteiden ulosvienti Suomesta 1864−1875
Tämä "grafillinen esitys" sai ansaittua huomiota omana aikanaan. Kuvio oli esillä Budapestin tilastokongressissa vuonna 1876, ja kaksi vuotta myöhemmin se sai hopeisen mitalin Pariisin maailmannäyttelyssä.
Kuvio. Vuoden 1749 väestötilasto
Suomen tilastointi alkoi jo Ruotsin vallan (1249–1809) aikana. Ensimmäisenä Suomea koskevana virallisena tilastona pidetään vuoden 1749 väestötilastoa Pääpiirteet Suomen väestötilastosta vuosilta 1750–1890.
Lähde: Tilastoarkisto
Kuvio. Maailman paras tilastokuvio
Tilastoja on osattu jo kauan käyttää havainnollistamaan asioita. Maailman parhaana tilastokuviona pidetään edelleen ranskalaisen Charles Minardin vuonna 1861 julkaisemaa kuviota Napoleonin sotaretkestä Venäjälle. Se kertoo havainnollisesti, miten suuri armeija kutistui retken aikana pieneksi joukoksi. Kuvioon on liitetty myös tiedot paluumatkan aikana vallinneesta säästä, joka oli hyvin kylmä ja verotti huvennutta armeijaa entisestään.
